Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Kohteen perustiedot

Äänekosken lukio, alkuaan Äänekosken Yhteiskoulu, on perustettu vuonna 1931. Vanha lukio sijaitsi metsätehtaan kyljessä Häränvirran rannalla. Uusi Äänekosken lukiorakennus valmistui kesällä 2017 ja koulutyö aloitettiin 1.8.2017.
Uusi lukio on lähellä Pohjoisen Keski-Suomen opiston Poken Piilolanniemen kampusta. Lukio ja Poke muodostavat yhdessä laajan toisen asteen kampuksen, jossa riittää mahdollisuuksia. Uudet tilat ovat puhtaat ja terveelliset ja ennen kaikkea modernin ajan vaatimukset täyttävät. Äänekosken lukiossa opiskellaan, oivalletaan uutta ja viihdytään.

Äänekosken lukio on virallisestikin keskikokoinen lukio. Opiskelijamäärä vaihtelee 300-350 välillä. Näinkin suuri opiskelijamäärä tarkoittaa sitä, että kurssitarjottimemme on runsas ja monipuolinen. Pystymme tarjoamaan aina kaikki valtakunnalliset kurssit lähiopetuksena. Lisäksi koulukohtaisia kursseja on runsaasti.

Erityisesti on satsattu ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon. Lukiossa on kaksi opinto-ohjaajaa ja erityisopettaja turvaamassa henkilökohtaista ohjausta. Lisäksi lukiolla toimii psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Ryhmäkoot ovat järkeviä.

Kansainvälinen, biopolkua kulkeva lukio tekee konkreettista korkeakouluyhteistyötä tarjoamalla korkea-asteen kursseja suoraan kurssitarjottimessa. Urheiluakatemiaopintoja voi suorittaa koko lukion ajan ammattivalmentajan ohjauksessa. Yrittäjyys ja työelämäyhteistyö toteutuu opiskeltavina opintojaksoina ja kummiyritysten avulla. Yhdistelmäopinnot onnistuvat toisen asteen kampuksella.

Aikuislinja toteutuu räätälöidysti. Kursseja saa suorittaa yhdessä innokkaiden nuorten kanssa.

Tutor- ja oppilaskuntatoiminta vilkasta, ja opettajien ja opiskelijoiden suhde välitön. Lukio tunnetaan yhteisöllisyydestä ja hyvästä hengestä. Pidämme huolta toinen toisistamme ja annamme mahdollisuuden rakentaa opiskelijan itsensä näköistä tulevaisuutta.

Lukio on ihmiselämän parasta ja antoisinta aikaa. Carpe diem.

-Äänekosken lukion kotisivut

Katso lisää:

-Facebook

-Wilma - kurssitiedot

-Äänekosken lukion opetussuunnitelma

-Ruokalista

-Aikuisten perusopetus

Paikantamiskuva 1 krs.
Paikantamiskuva 1 krs.
Paikantamiskuva 2 krs.
Paikantamiskuva 2 krs.
Paikantamiskuva 3 krs.
Paikantamiskuva 3 krs.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Äänekosken lukio
Kiinteistön osoite Kuhnamontie 5b
44100 ÄÄNEKOSKI
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 1
Kiinteistön omistaja Äänekosken Kaupunki, Tilapalvelu
http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/asuminenjaymprist/tilapalvelut/

Laitoksen / nuorten vakuuttaminen

Laitoksen vakuutusyhtiö

Vakuutusyhtiö Pohjola Postiosoite Kauppakatu 22, 40100 Jyväskylä Käyntiosoite Kauppakatu 22, Jyväskylä

vakuuttaminen:

Äänekosken kaupunki on vakuuttanut lapset ja oppilaat tapaturmavakuutuksella. Kaikista tapaturmista tehdään vahinkoilmoitus.

Organisaatio

Rehtori Jaana Tani
Äänekosken kaupunki
puh. 0400115205
jaana.tani@aanekoski.fi
Apulaisrehtori Sami Kallioinen
Äänekosken kaupunki
puh. 0400115264
sami.kallioinen@aanekoski.fi
Tekninen isännöitsijä Hanna Räsälä
Äänekosken kaupunki
puh. 0405862943
hanna.rasala@aanekoski.fi
Huoltomies Jyrki Honkonen
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
jyrki.honkonen@aanekoski.fi
Terveydenhoitaja Tarja Hirvonen
Äänekosken kaupunki
puh. 0400115166
tarja.hirvonen@aanekoski.fi
Koulusihteeri Mervi Hollanti
Äänekosken kaupunki
puh. 0400115393
mervi.hollanti@aanekoski.fi
Toimialapäällikkö Riitta Tikkanen
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
riitta.tikkanen@aanekoski.fi
Siivouspalvelut esihenkilö Laura Väisänen
Äänekosken kaupunki
puh. 0105248331
laura.vaisanen@aanekoski.fi
Kaupungin puutarhuri Tiina Nejlik
Äänekosken kaupunki
puh. 0405285553
tiina.nejlik@aanekoski.fi
Opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen
Äänekosken kaupunki
puh. 040 514 8102
niina.rautanen@aanekoski.fi
Turvapalvelut Ari Joutsimatka
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Vs. rakennuttajapäällikkö Erika Räihä
Äänekosken kaupunki
puh. 0407623811
erika.raiha@aanekoski.fi
Puistopalvelut esihenkilö Nina Sirkka
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
nina.sirkka@aanekoski.fi
Automaatio insinööri Juha Hintikka
Äänekosken kaupunki
puh. 0406247934
juha.p.hintikka@aanekoski.fi
Energia insinööri Juha Saari
Äänekosken kaupunki
puh. 0405729182
juha.saari@aanekoski.fi
Kiinteistöhoito esihenkilö Jarno Huuskonen
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
jarno.huuskonen@aanekoski.fi
Aluekunnossapito esihenkilö Hannu Kaikkonen
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
hannu.kaikkonen@aanekoski.fi
Tekninen kunnossapito esihenkilö Esko Kivimäki
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
esko.kivimaki@aanekoski.fi

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö
Äänekosken lukio
Jaana Tani
Äänekosken kaupunki
puh. 0400115205
jaana.tani@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava
Äänekosken lukio
Jyrki Honkonen
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0408259051
jyrki.honkonen@aanekoski.fi
Turvallisuusasiantuntija
Äänekosken lukio
Ari Joutsimatka
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Apulaisturvallisuuspäällikkö
Äänekosken lukio
Sami Kallioinen
Äänekosken kaupunki
puh. 0400115264
sami.kallioinen@aanekoski.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1 Jyrki Honkonen
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1 Huoltopäivystys
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 Jyrki Honkonen
puh. 0105248331
jyrki.honkonen@aanekoski.fi

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö Arja-Leena Kriivarinmäki
Äänekosken kaupunki
puh. 0400471273
arja-leena.kriivarinmaki@aanekoski.fi
Työsuojeluvaltuutettu Kari Marjo
Äänekosken kaupunki
puh. 0400327961
kari.marjo@aanekoski.fi
Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Mia Irtamo
Äänekosken kaupunki
puh. 0407213856
mia.irtamo@aanekoski.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Äänekosken Kiinteistönhoito Oy 0105248331 0105248331
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Äänekosken Kiinteistönhoito, vartiointi 0105248331
Huolto
Nimi Puhelinnumero
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja Jyrki Honkonen 0408259051
Ilmanvaihtokone: Huoltohenkilö Jyrki Honkonen 0408259051
Kameravalvonta: Huoltohenkilö Juha Hintikka 0406247934
Murtohälytin: Huoltohenkilö Juha Hintikka 0406247934
Poistumisopastus: Huoltohenkilö Jyrki Honkonen 0408259051
Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö Jyrki Honkonen 0408259051

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Vaaratilanteet

Riski, vaara- tai ongelmatilanne: Vaikutus:
1) Tulipalo Merkittävä – erittäin merkittävä.
Toiminta keskeytyy, isommassa tapauksessa pidemmäksikin aikaa.
Tulipalon vahingoittamien tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
Koulurakennuksessa olevien henkilöiden evakuointi
2) Ulkopuoliset uhkatilanteet
- lähialueella tapahtuva tulipalo
- kaasuonnettomuus
- muut vaaralliset aineet
Vähäinen-merkittävä riippuen tapahtuman etäisyydestä
Viranomaisten ohjeiden noudattaminen
Ilmanvaihdon pysäytys
3) Äkilliset tapaturmat ja sairastumiset Vähäinen - merkittävä, yleensä selvitään lievällä henkilövahingolla
Ensihoito ja ohjaus ammattiapuun
Tilanteen jälkikäsittely tapauskohtaisesti
4) Muut turvallisuutta vaarantavat uhkatilanteet Vähäinen - merkittävä riippuen tilanteesta
Henkilöiden evakuointi
Sisälle suojautuminen
5) Varkaudet, murrot ja ilkivaltaiset uhkaukset Vähäinen - merkittävä
Varkauksissa vähäinen omaisuusvahinko
Esim. pommiuhkauksen sattuessa toiminta keskeytyy
Henkilöturvallisuuden turvaaminen
6) Liikenneonnettomuus Vähäinen– erittäin merkittävä
Henkilövahingoista riippuen voi vaatia mittavaakin jälkipuintia
7) Vesivahinko Vähäinen– merkittävä
Omaisuusvahingot vahinkotilassa
Tarvittaessa vahinkojen torjunta, ja korjaustyöt
Laajan vahingon sattuessa tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
8) Sähkökatko Vähäinen– merkittävä.
Tilanteen pitkittyessä toiminnan keskeyttäminen
Sähkökatko voi rikkoa laitteita / keskeyttää työskentelyn hetkellisesti

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta
Sijainti Äänekosken lukio
Kuvaus Kattaa ulkoalueet, osittain sisätiloja
Huoltohenkilö Juha Hintikka
puh. 0406247934

Kiinteistössä on murtohälyttimiä

Murtohälytin
Sijainti Äänekosken lukio
Kuvaus HHL
Huoltohenkilö Juha Hintikka
puh. 0406247934
HHL käyttölaite ja Iloq lukija
HHL käyttölaite ja Iloq lukija

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Kuvaus Esitetty liitteissä
Keskuksen sijainti Käynti ovelta 136
Savunpoiston laukaisu Paloilmoitinkeskuksen vieressä
Huoltohenkilö Jyrki Honkonen
puh. 0408259051
Savunpoistokaavio
Savunpoistokaavio

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Sijainti Äänekosken lukio
Keskuksen sijainti Sähkötilassa
Kattavuus Koko kiinteistö
Huoltohenkilö Jyrki Honkonen
puh. 0408259051

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Paloilmoitinkeskuksen vieressä. Käynti ulko-ovelta 136

Sähköpääkytkin tilassa 228
Sähköpääkytkin tilassa 228

Sähköpääkytkin

Sähköpääkytkin sijaitsee 2 kerroksessa IV- konehuoneessa sijaitseva tilassa 228.

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ambulanssi ohjataan: Pääoville.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Rehtori puh. 0400115205.

Ensiapuvastaavat

Ensiapuvastaavat huolehtivat siitä, että jokaisen toimikauden alkaessa (kerran vuodessa) ensiapukaapi sisältö tarkastetaan liitteen 1 tarvikeluettelon mukaan. He huolehtivat myös ensiapukaapin täydennyksen tarpeen mukaan, jos tarvikkeistoa käytetään.

Ensiapukaappi

Jokaisessa yksikössä tulee olla lukolliset ensiapukaapit, joiden sijoituspaikat ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Yksiköiden ensiapuvastaavat huolehtivat siitä, että kaapeissa on tarvittava varustus. Ensiapukaapeissa ei saa säilyttää lääkkeitä.

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti Äänekosken lukio
Kuvaus FX
Keskuksen sijainti Käynti ulko-ovelta 136
Kattavuus Koko kiinteistö
Keskuksen tyyppi FX
COM-linja 9373.464
Hoitaja Jyrki Honkonen
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0408259051
Hoitajan varahenkilö Päivystäjä
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy
puh. 0105248331
Automaattinen paloilmoitinkeskus FX
Automaattinen paloilmoitinkeskus FX

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kokoontumispaikka: Lukion pysäköintialue

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori

Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

  • Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
  • Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
  • Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Verottajankadun puoli, lastauslaituri ovelle 136

Sairauskohtaus tai tapaturma

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

  1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
  2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
  3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
  4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

  • Aloita elvytys
    • 30 painallusta
    • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

  • Pysähdy ja rauhoitu
  • Soita 112
  • Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
  • Anna hätäensiapua
  • Opasta ammattiauttajat paikalle

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

  • Hikoilu, kalpeus, vapina.
  • Ärtymys, levottomuus.
  • Huimaus, sydämen tykytys.
  • Näläntunne.
  • Päänsärky, pahoinvointi.
  • Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
  • Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
  • Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

  • Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
  • Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
  • Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

  • Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
  • Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
  • Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
  • Peitä haava suojasidoksella.
  • Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
  • Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
  • Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
  • Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
  • Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
  • Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
  • Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

  • Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
  • Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
  • Hengitys on tihentynyt.
  • Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
  • Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

  • Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
  • Soita hätänumeroon 112.
  • Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
  • Rauhoita.
  • Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
  • Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
  • Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

  • Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
  • Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

  • Tee hätäilmoitus numeroon 112.
  • Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
  • Varmista esteetön hengitys.
  • Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
  • Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
  • Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
  • Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhrissa selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

  • Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
  • Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
  • Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
  • Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

  • Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
  • Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

  • Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
  • Rakkuloita ei saa puhkaista.
  • Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

  • tulehtunut
  • kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
  • tai 3. asteen palovamma
  • sähköpalovamma
  • kasvojen tai käsien syvä palovamma
  • hengitysteissä
  • lapsella
  • vanhuksella
  • jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Verottajankadun puoli, lastauslaituri ovelle 136

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Lukion pysäköintialue

Varakokoontumispaikka: Äänekosken terveysasema: Terveyskatu 8

Putkilukko Pela ja reitti paloilmoitinkeskus ovella 136
Putkilukko Pela ja reitti paloilmoitinkeskus ovella 136

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Lukion pysäköintialue

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Turvallisuuhenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon oppilaille.

Henkilökunnan toiminta

  • ohjaa oppilaat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle.
  • avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.

Aluevalvojat

  • tarkastavat oman alueensa tilat ja sulkevat niiden tilojen ovet, jotka on todettu tyhjiksi
  • varmistavat uloskäynnit ja estävät pääsyn hälytyskohteeseen
  • opastavat oppilaita ja vieraita lähimmälle poistumistielle ja kohti kokoontumispaikkaa

Vahtimestarit

  • opastaa oppilaita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
  • avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi
Iv-hätäseis, savunpoistoluukut, paloilmoitinkeskus, putkilukkopelastuslaitos
Iv-hätäseis, savunpoistoluukut, paloilmoitinkeskus, putkilukkopelastuslaitos

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Lukion pysäköintialue
Kokoontumispaikat, paloilmoitinkeskus, tonttisulku
Kokoontumispaikat, paloilmoitinkeskus, tonttisulku

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Äänekosken terveysasema: Terveyskatu 8

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

-Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä. -Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.

Ilmoita asiasta välittömästi:

-huoltomiehelle: Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, puh. 010 5248331 -päivystys 010 5248331 -tekniselle isännöitsijälle: Hanna Räsälä, puh. 040 5862943 -Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Toiminta ampuma-asetilanteessa

  • Poistu vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.

Jos poistuminen ei ole turvallista:

  • Mene luokkaan tai vastaavaan
  • Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
  • Kasaa oven eteen kalusteita
  • Sammuta valot
  • Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
  • Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
  • Vältä muuten puhelimen käyttöä
  • Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
  • Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
  • Toimi lisäohjeiden mukaisesti

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

  • Mitä
  • Missä
  • Milloin
  • Miten
  • Kuka


  • Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
  • Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
  • Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
  • Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

  • Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
  • Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
  • Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0105248331).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Aurinkovoimalan ohje

Aurinkovoimala voidaan hätätilanteessa pysäyttää kahdella eri tavalla:

Tapa A: Erottaminen invertterin turvakytkimeltä: Aurinkovoimala voidaan erottaa sähköverkosta kääntämällä invertterin turvakytkin OFF-asentoon.
HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä paneeleista aurinkosähköjärjestelmän keskukselle tulevat kaapelit jäävät jännitteisiksi!

Tapa B: Erottaminen sähköpääkeskukselta: Aurinkovoimala voidaan erottaa rakennuksen verkosta kääntämällä sähköpääkeskuksella oleva kytkinvaroke OFF-asentoon.
HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä kiinteistön sisäiset kaapeloinnit jäävät jännitteisiksi, mutta eivät syötä enää kiinteistön pääkeskusta.

Tilassa 228 aurinkovoimalan erotuskytkin
Tilassa 228 aurinkovoimalan erotuskytkin

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

  • Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
  • Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
  • Opetustilojen ovet lukitaan.
  • Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
  • Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

  • Lukitaan opetustilan ovet.
  • Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
  • Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
  • Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
  • Tilan oven eteen kasataan esteitä.
  • Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

  • Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
  • Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
  • Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
  • Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
  • Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

  • Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
  • Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
  • Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
  • Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

  • Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
  • Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
  • Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
  • Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
  • Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
  • Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

  • Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
  • Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
  • Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

Tapaturmien ennaltaehkäisy

Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esimiehelle.

  1. Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana.
  2. Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana.
  3. Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana.
  4. Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
  5. Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
  6. Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle.
  7. Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
  8. Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
  9. Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
  10. Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.

Turvallisuuden vuosikello

  • Turvallisuuskokous: 1 krt. vuodessa vähintään (Turvallisuusvastaavat) koolle kutsujana toimintayksikönjohtaja.
  • Turvakävely henkilöstölle: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
  • Poistumisturvallisuus harjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
  • Sisälle suojautumisharjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Toimintayksikön toiminnasta riippuen tulee järjestää 2 - 5 vuoden välein:

  • Alkusammutusharjoitukset (alkusammutus koulutus) henkilöstölle. (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
  • Ensiapukoulutus (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Äänekosken Vpk:ta on mahdollista hyödyntää mm. harjoituksien järjestämisessä. Vpk:n hyödyntäminen tukee nuorten harrastustoimintaa taloudellisesti mm.

Muut turvallisuus koulutukset:

Toimintayksikönjohtaja vastaa myös mahdollisista muista lakisääteisten koulutuksien järjestämisestä henkilöstölle, jotka ovat mahdollisesti alakohtaisia.

Turvallisuusasiantuntija Ari Joutsimatka konsultoi tarvittaessa edellä mainittujen asioiden osalta.

Dokumentointi:

Kaikki turvallisuuteen liittyvät koulutustiedot ja harjoitukset tulee dokumentoida sähköiseen pelastussuunnitelma järjestelmään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Ohjeellinen väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma

Poista suojasta väestönsuojankäytölle tarpeeton tavara.

Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta. Tavarat tulee siirtää joko asukkaiden huoneistoihin tai ulos.

Tarkista, että suojassa on tarvittavat työkalut ja muut tarvikkeet.

Varmistu ovien ja luukkujen toiminnasta sekä tiiveydestä.

Tarkasta varauloskäynnin käyttökelpoisuus. Mikäli varauloskäytävän ulostulo on maanpinnalla, varmista, ettei sen yläpuolella ole esimerkiksi pysäköityjä ajoneuvoja tai muuta tavaraa mikä voisi estää uloskaivautumisen tai varauloskäyntiluukun kokonaan avautumisen.

Kiinnitä suojassa oleva sulkuteltta suojaoven sisäpuolelle kiinnityskehykseensä valmiusasentoon tai varmistu sulkuhuoneen esteettömyydestä.

Tarkasta ilmanottokanavat ja ylipaineventtiilit, ettei niihin ole kertynyt roskia tai vettä. Sulje tiiviisti normaaliajan ilmanvaihtoaukot sulkulaipoilla.

Perehdy ilmanvaihtolaitteiston käyttö- ja huolto-ohjeisiin.

Tarkasta valmistajan ohjeiden mukaisesti laitteiston kunto ja laitteiston osien toiminta. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja nestemäärä.

Tarkasta erityissuodattimen kunto siten, että suodattimen sulkukannet ovat tiiviisti paikoillaan ja ehjät. Erityissuodattimen suojat saa poistaa vasta viranomaisen käskystä.

Tarkasta suojan tiiviys alla mainittujen ohjeiden mukaisesti tai valmistajan ohjeiden mukaisesti (ns. tiiveyskoe).

Tarkasta varavesisäiliöiden määrä ja täytä ne puhtaalla juomavedellä.

Asenna kuivakäymälät oikeille paikoilleen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivakäymälät on voitu suunnitella kiinnitettäviksi erillisiin kiinnitysrimoihin.

Seuraa viranomaisohjeita.

YLEINEN OHJE SUOJAN TIIVEYDEN TARKASTAMISEEN

  1. Sulje suojan ovi ja luukut, normaaliajan ilmanvaihto sekä viemärin sulkuventtiili.
  2. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja aseta se nolla asentoon.
  3. Sulje suojan seinissä olevat ylipaineventtiilit niissä olevista käsikäyttöisistä lukitusruuveista.
  4. Sulje ilmanvaihtokoneen paineventtiili käsipyörästä.
  5. Tarkasta silmämääräisesti sulkuteltta. Sulkutelttaa ei tarvitse poistaa pakkauksesta.
  6. Jos IV-laitteessa on ilmamäärämittarissa ”tiiveys” asento, toimi seuraavasti: käännä vipu tiiveysasentoon. Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta ja avaa paineventtiiliä hitaasti siten, että ilmavirtamittarissa on lukema 150 m3 /h. Tiiveys on riittävä, jos ylipainemittarissa on lukema 100 Pa.
  7. Jos IV-laitteessa ei ole ilmamäärämittarin ”tiiveys” asentoa, toimi seuraavasti: Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta, kunnes ylipainemittari näyttää lukemaa 300 Pa. Mikäli 300 Pa ei saavuteta, tulee vuotokohdat etsiä ja tilkitä. Kun 300 Pa on saavutettu, sulje paineventtiili ja sammuta IV-kone. Mittaa kuinka kauan aikaa kuluu 200 Pa -> 50 Pa. Jos paineen laskuun kuluu yli 20 s, tiiveys on riittävä. Jos aikaa kuluu vähemmän kuin 20 s, tulee vuotokohta etsiä ja korjata.

Sisälle suojautuminen tulipalo tilanteessa

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä vaaratiedotteella ja yleisellä vaaramerkillä. Suojautuminen lähimpiin sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumiskeino. Sisätiloja ovat koti, koulu, työpaikka tai muu rakennus.

Tällä sivulla kerrotaan sisälle suojautumisesta, ilmanvaihdon sulkemisesta, turvaan siirtymisestä, vaaratiedotteesta ja yleisestä vaaramerkistä.

Kuinka suojaudut sisälle vaaralliselta savulta tai kaasulta kotona ja työpaikalla?

Tulipaloissa syntyvä savukaasu on aina vähintään haitallista ja sen hengittäminen terveydelle vaarallista tai jopa hengenvaarallista. Savukaasu on helposti havaittavissa.

Jos voit itse havaita vaaran, toimi aina välittömästi: suojaudu sisälle ja sulje ilmanvaihto.

Toimi näin viimeistään silloin, kun viranomainen kehottaa yleisellä vaaramerkillä tai vaaratiedotteella. Viranomaisten ohjeita on syytä noudattaa, vaikka et itse vaaraa havaitsekaan. Tilanteet vaara-alueen lähistöllä voivat muuttua nopeasti esimerkiksi tuulen suunnan kääntyessä.

Vaikka osan myrkyllisistä kaasuista voi havaita aistein, kuten haistamalla, kaikkia ei voi. Osa vaarallisista aineista on hajuttomia ja värittömiä.

Jokaisen on osattava pysäyttää koneellinen ilmanvaihto

On tärkeää, että jokainen niin kotona kuin työpaikallakin osaa pysäyttää koneellisen ilmanvaihdon. Lapsiperheissä kaikkien perheenjäsenten, jotka voivat olla joskus yksin kotona, tulisi osata toimia oikein vaaratilanteissa, myös sammuttaa ilmanvaihto.

Koska vaarallinen savu tai kaasu leviää ulkona melko nopeasti, tulisi asukkaiden tai henkilökunnan osata sulkea ilmanvaihto omin voimin. Tämä edellyttää, että ilmanvaihdon katkaisijan sijainti tiedetään ja katkaisijan luo on kaikilla pääsy.

Hätäseis-painikkeen asentaminen esim. eteistiloihin on usein toimiva ratkaisu, jotta kaikilla on mahdollisuus pysäyttää ilmanvaihto vaaratilanteissa.

Kaikissa kiinteistöissä ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Silloin voit tukkia ilmanvaihtoaukot esimerkiksi teipin ja/tai pakastuspussien avulla, mikäli myrkyllistä kaasua tai savua tulee sisätiloihin.

Voiko vaara-alueelta siirtyä turvaan toisaalle?

Jos saat vaaratilanteesta tiedon hyvissä ajoin, eikä esim. savun hajua ole vielä ulkona, voit harkita siirtymistä pois vaara-alueelta vaaran ajaksi.

Silloin on kuitenkin tärkeää tietää, voiko vaaran huomata aistinvaraisesti vai voiko vaarallinen aine olla huomaamatonta, kuten eräät kemikaalit ovat. Jos tiedossasi on, että jotakin vaarallista kemikaalia on vapautunut ilmaan, on turvallisempaa suojautua sisälle siihen rakennukseen, jossa sillä hetkellä olet.

Tarvittaessa viranomainen antaa evakuointimääräyksen ja huolehtii evakuoinnin käytännön järjestelyistä, mutta jos kyseessä on savu ja savun haju on voimakas ja se aiheuttaa oireita, kuten päänsärkyä ja silmien kirvelyä, ei pidä jäädä odottamaan pelastusviranomaisten määräystä.

Myös jos savun hajua tulee sisälle saakka, kannattaa siirtyä omaehtoisesti turvallisemmalle alueelle.

Vaaratiedotteella varoitetaan uhkaavasta vaarasta Viranomainen varoittaa ihmisiä vaaratiedotteella henkeä tai terveyttä uhkaavasta vaarasta. Tarvittaessa vaaratiedotteessa annetaan ohjeet suojautumiseen ja vaaratilanteen välttämiseen. Vaaratiedote annetaan myös, kun vaaratilanne on ohi.

Vaaratiedote annetaan tilanteesta riippuen valitulle alueelle tai koko maahan yhtä tai useampia kanavia myöten. Tarvittaessa viranomaiset antavat myös yleisen vaaramerkin.

Väkivaltatilanne, jossa osallisena on nuoria

Aikuisen kuuluu aina mennä nuorten kesken tapahtuviin väkivaltatilanteisiin väliin. Väliinmenotilanteessa on tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan kaksi aikuista paikalla. Nuorten välisiin kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin puututaan heti. Tapahtuma kirjataan ylös ja tilanteesta kerrotaan nuoren huoltajalle. Jos väkivaltatilanne on toistuvaa, mietitään yhdessä huoltajien kanssa ratkaisua, jolla väkivaltaisen käyttäytymiseen voidaan puuttua.

Toiminta tapaturmatilanteissa ja sairauskohtauksissa

Arvioidaan vamman laatu ja annetaan tarvittava välitön ensiapu. Vamman vakavuudesta johtuen soitetaan ensin joko huoltajille/ omaisille, hälytyskeskukseen tai taksille.

Vakavan vamman sattuessa soitetaan hälytyskeskukseen 112 ja noudatetaan puhelimessa saatuja ohjeita.

Liitteenä ohjeet elvytykseen ja vieraan esineen poistamiseen hengitysteistä vauvalle, lapselle ja aikuiselle.

Lievimmissä terveyskeskuskäyntiä vaativissa tapaturmissa / sairaskohtauksissa soitetaan taksi. Kuljetuksiin tarvitaan lapselle aina saattaja mukaan, lievimmissä tapaturmissa kysytään vanhempien mahdollisuutta viedä lapsi ensiapuun.

Tapaturmasta tehdään aina vakuutusyhtiölle korvaushakemus. Ohjeet ja kaavakkeet löytyy Intrasta.

Tapaturman sattuessa työntekijälle, työntekijä soittaa tai käy työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa tarkastuksessa. Tapahtuma on hyvä kirjata potilastietoihin. Työntekijä tekee tapaturmailmoituksen (ohjeet Intrassa).

Vakuutus korvaa tapaturman johdosta johtuvat lääkärissä käynnit, matkat ja lääkärin määräämät lääkkeet. Korvaushakemuksen liitteeksi liitetään reseptit ja kuitit lääkkeistä, matkoista ja lääkärissä käynneistä.

VSS varusteet

VSS varusteet

Avotulen tekeminen

Tulen käsittely

Tulen käsittelyssä ja avotulta sytyttäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tulipalon välttämiseen - ennakointiin. Sytyttäjä on aina vastuussa tulesta. Avotulen paikka tuleekin valita siten, että siitä ei voi aiheutua palon leviämisvaaraa joko maastoon tai rakennuksiin.

Jokaisen on oltava huolellinen ja varovainen tulipalonvaaran ja vahingon välttämiseksi. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheuttavat tulipalon vaaraan ja lisäävät leviämisriskiä.

Avotuli – mikä se on?

Esimerkiksi nuotio on avotuli. Avotulella tarkoitetaan myös muuta vastaavaa tulen tekemistä tai käyttöä, josta tulen on mahdollista päästä irti joko maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Avotulen tekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa. Varaudu aina sammutukseen jo ennen sytytystä.

Kertakäyttögrillin käyttö katsotaan avotulen teoksi.

Kevytrakenteisten, suoraan maapohjalle asetettavien ja helposti tuulessa kaatuvien grillien ja vastaavien muiden tulisijojen käyttö katsotaan pelastuslaissa avotulen teoksi.

niitä ei saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana tai jos tulipalon vaara on muun syyn johdosta ilmeinen. Näitä ovat esimerkiksi sytytyspaikka/-sijainti, tuuli, palava alusta kertakäyttögrillejä ei saa käyttää ilman maanomistajan lupaa Pelastuslain tarkoittamaksi avotuleksi ei katsota maapohjasta eristettyjä tulisijoja, joista tuli ei voi päästä leviämään maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tuulelta suojatut grillit, tiiliset tai kiviset tulisijat ja huuvalla varustetut grillikatokset.

Metsäpalovaroituksen aikana ei saa koskaan sytyttää avotulta!

-metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on AINA kielletty

-Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksen alueelle, jossa metsäpalon vaara maanpinnan kuivuuden ja sääolosuhteiden johdosta on ilmeinen

-Ilmatieteen laitos huolehtii siitä, että metsäpalovaroituksesta tiedotetaan tarpeeksi laajasti

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379#L2P6

Tulisijan käyttö

Näin saat tulen syttymään tulisijaan / (takkaan) turvallisesti

  1. Avaa takan/tulisijan kaikki ilmanottoaukot, savupelti (ei välttämättä ole, on suoravetoinen) myös tuhkaluukku

2. Varmista korvausilma sytytyksessä (ilmanvaihtokoneen takkakytkin, ovi tai ikkuna raolleen)

3. Aseta sopiva määrä puita niin, että liekeille jää tilaa vapaaseen palamiseen.

4. Aseta sytykkeet puiden väliin ja päälle yläosaan, puut voidaan asettaa ristiin kerroksittain.

5. Totea veto esimerkiksi sytyttimellä tai kynttilällä. Liekki suuntautuu hormistoa kohti, ei ulospäin.

6. Sytytä sytykkeet pilkkeiden päältä.

7. Sulje tuhkaluukku alta, kun puut ovat riittävästi syttyneet.

112 Suomi mobiilisovellus

112 Suomi -sovelluksen käyttöönotto

1.Lataa maksuton sovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

2.Aseta ikoni puhelimen aloitusnäyttöön niin, että se on nopeasti löydettävissä.

3.Käynnistä sovellus, syötä puhelinnumerosi ja valitse haluamasi kieli (suomi, ruotsi tai englanti).

4.Saat kaikki ominaisuudet käyttöön antamalla luvan sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä on käyttöjärjestelmäkohtaisia eroja. Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.

Hyvä tietää 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuudesta

Vaara- ja viranomastiedotteiden sisällöstä vastaa aina tiedotteen antava viranomainen. Saat uudesta vaara- ja viranomaistiedotteesta äänimerkin sekä ilmoituksen puhelimen näytölle. Kaikki avoimet tiedotteet löytyvät Tiedotteet-välilehdeltä. Puhelinten omat käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa tiedotteiden saamista. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos ei ole antanut sovellukselle lupaa seurata sijaintia tai lähettää ilmoituksia, puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut. Voit säätää tiedotteiden ääniasetuksia sovelluksen kohdassa: Asetukset/ Ilmoitukset. 112 Suomi -mobiilisovellus on turvallisuusviranomaisten suosittelema sovellus. Yksityisyytesi on turvattu. Uudet päivitykset saat päivittämällä sovelluksen

112 Suomi sovellus lyhyesti

Lisätietoa ja Latauslinkki: 112 sovellus

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Tilassa 141 kts. paikantamiskuva 1 krs. S1 100,5 m² 134 Väestönsuojassa

Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Työsuojelusuunnitelma

Tavoitteet:

  • tärkein tavoite on tukea työntekijän työssä jaksamista
  • työntekijöiden voimavarojen oikea mitoitus
  • työntekijöiden erityisosaamisen hyödyntäminen -välitön, välittävä, inhimillinen ilmapiiri

Johtaminen: -henkilökohtaiset kehityskeskustelut joka vuosi, esimies osallistuu tiimipalavereihin tarvittaessa, väh. 1 krt / vuosi -koko talon palaverit väh. 2 krt / kk. -tiimipalaverit 2 krt / kk Palavereissa pyrimme avoimeen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Käsittelemme työhön liittyvät vaikeatkin asiat kasvokkain toisiamme kunnioittaen.

Yksilön toiminta: -jokaisen työntekijän hyvinvointi on viime kädessä jokaisen työtekijän omalla vastuulla. -kunnioitamme ja tuemme toisiamme -pyrimme epäkohtien poistamiseen mahdollisuuksien mukaan -työyhteisön hyvinvointi kuuluu jokaiselle

Yhteistoiminta: -työmme tehdään lähes yksinomaan yhteistoiminnassa toisten työntekijöiden kanssa. -työyhteisön koulutuksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan -vuosittain järjestämme myös erilaista tyhy-toimintaa koko henkilöstölle

Tiedottaminen: -työyhteisölle tiedottaminen tapahtuu koko talon yhteisissä palavereissa, päiväkodin sisäisessä WhatsApp-ryhmässä, viestivihoilla ja ilmoitustaululla sekä suullisesti tiedottamalla -palavereista pidetään muistiota, jonka lukemisesta jokaisen työtekijän on vastattava itse, samoin kuin ilmoitustaulun seuraamisesta.

Koulutus ja perehdyttäminen: -johtaja ja ryhmän työntekijät perehdyttävät uuden työntekijän -uuden työntekijän on tutustuttava turvallisuussuunnitelmaan, pelastussuunnitelmaan ja perehdyttämiskansioon työsuhteen alkaessa -jokaisen työntekijän on tutustuttava vuosittain sekä turvallisuussuunnitelmaan että pelastussuunnitelmaan -koulutustilaisuuksista tiedotetaan koko talon palavereissa tai ilmoitustaululla ja niihin osallistumisesta päätetään yhdessä

Työtapaturma

  • arvioi tarvitseeko vammasi lääkärinhoitoa
  • jos tarvitset välitöntä ensiapua, hakeudu työterveyshuoltoon:

Mehiläinen / työterveys Kauppakatu 1 p. 010 414 0777

  • jos et tarvitse välitöntä ensiapua, soita työterveyshuoltoon ja varaa aika lääkärille
  • työtapaturmatapauksissa pyydä esimieheltäsi tapaturmailmoitus täytettynä mukaan.
  • jos tapaturmailmoitus ei ole mukana, on se toimitettava työterveyteen mahdollisimman pian.
  • lataa puhelimeen OmaMehiläinen -mobiilisovellus, jolla voit varata aikoja, nähdä käyntitietosi, uusia reseptisi, tarkistaa tutkimustulokset ja saada hoito-ohjeita digiklinikan etälääkäriltä.

Työterveyshoitaja

  • työterveyshoitajalle voi työterveysasioissa varata ajan puhelimitse, mobiilisovelluksella tai Mehiläisen verkkosivuilta www.mehilainen.fi/toimipisteet/mehilainen-aanekoski-tyoterveys
  • Leila Kupiainen työterveyshoitaja p. 010 414 0777 arkisin klo 8.00 - 16.00

Työpaikkakiusaaminen

  • Jos työntekijä kokee tulevansa kiusatuksi; ota yhteys: yksikön johtajaan, työsuojelupäällikköön tai työterveyteen.

Työssä uupuminen

Jos olet pitkään tuntenut : - väsymystä, joka ei häviä nukkumalla - unihäiriöitä - keskittymisvaikeuksia - ärtymystä, kärsimättömyyttä, vihaa - toimivasi mekaanisesti, ilman vuorovaikutusta - asenteesi muuttumista kielteiseksi työtäsi kohtaan - olevasi usein sairaslomalla somaattisten sairauksien vuoksi

Tällöin voi kyseessä olla työssä uupuminen. Ota yhteys työterveyshuoltoon

Avainten luovutus ja hallinta

Kiinteistön vastuullinen käyttäjä, vastaa kiinteistön avainten säilyttämisestä/luovuttamisesta ja palauttamisesta. Avainluetteloon kirjataan henkilö kenelle avain luovutetaan. Vastaanottaja kuittaa nimikirjoituksellaan saatuaan avaimen. Avaimia ja avainkansiota säilytetään lukollisessa avainkaapissa, tai dokumentoi luovutuksen / palautuksen luotettavalla muulla mahdollisella tavalla.

Syövyttävien aineiden sälytys / siivouskomerot

Syövyttävät aineet (siivous) säilytettävä lukittavassa siivouskomerossa. Siivouskomero on koko ajan lukittuna. Jos kiinteistössä on muita myrkkyjä tai vaarallisia aineita (ei siivous), säilytetään nekin lukitun siivouskomeron ylähyllyllä. Kemikaaleista tulee ylläpitää kemikaalirekisteriä, ja käyttöturvallisuustiedotteet tulee olla kemikaali lainsäädännön mukaisesti käyttäjän saatavilla.

Paloviranomaisen lausunto pelastussuunnitelmasta

Pöytäkirja 771047

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.