Perustiedot

Toimijan nimi	Uimahalli – Suolahti
Kiinteistön nimi	Suolahden yhtenäiskoulu
Kiinteistön osoite	Telakkakatu 15, 44200 Suolahti 44200 SUOLAHTI
Kiinteistön tyyppi	Uimahalli

Organisaatio

Tekninen isännöitsijä	Hanna Räsälä Äänekosken kaupunki puh. 040 5862943 hanna.rasala@aanekoski.fi
Vapaa-aikajohtaja	Jukka-Pekka Pohjolainen Äänekosken kaupunki puh. 020 6323259 jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Toimialapäällikkö	Riitta Tikkanen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331 riitta.tikkanen@aanekoski.fi
Lvi-insinööri	Niko Oksanen Äänekosken kaupunki puh. 040 1510407 niko.oksanen@aanekoski.fi
Liikuntapalveluvastaava	Jaana Kiiskinen Äänekosken kaupunki puh. 040 5514016 jaana.kiiskinen@aanekoski.fi
Puhtauspalvelut esihenkilö	Laura Väisänen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331 laura.vaisanen@aanekoski.fi
Kiinteistönhoito esihenkilö	Jarno Huuskonen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331 jarno.huuskonen@aanekoski.fi
Automaatioinsinööri	Juha Hintikka Äänekosken kaupunki puh. 040 6247934 juha.p.hintikka@aanekoski.fi
Turvapalvelut	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Uimahallinhoitaja	Tuula Rimminaho Äänekosken kaupunki puh. 040 0234554 tuula.rimminaho@aanekoski.fi
Vs.tekninen johtaja	Erika Räihä Äänekosken kaupunki puh. 040 7623811 erika.raiha@aanekoski.fi
Energia-insinööri	Juha Saari Äänekosken kaupunki puh. 040 5729182 juha.saari@aanekoski.fi
Puistopalvelun esihenkilö	Nina Sirkka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1527288 nina.sirkka@aanekoski.fi
	Lippukassa ja kahviopalvelut Äänekosken kaupunki puh. 020 6323218 uimahalli.suolahti@aanekoski.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4	Jouni Laulainen
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4	Huoltopäivystys
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1	Jouni Laulainen puh. 040 0996080 jouni.laulainen@aanekoski.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2	Jouni Laulainen puh. 040 0996080 jouni.laulainen@aanekoski.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS3	Jouni Laulainen puh. 040 0996080 jouni.laulainen@aanekoski.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS4	Jouni Laulainen puh. 040 0996080 jouni.laulainen@aanekoski.fi

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Keski-Suomi.

Paloilmoittimen hoitaja	Jouni Laulainen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 0996080
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	Yläasteen pääsisäänkäynnin aulassa.
Kiinteistönhoito	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331 päivystys 010 5248331
Sähköntarjoaja	Äänekosken Energia Oy, Sähkö puh. 020 6323800 päivystys 020 6323899
Vesiyhtiö	Äänekosken Energia Oy, Vesi puh. 020 6323800 päivystys 020 6323868 http://www.aane-energia.fi
Kiinteistön vakuutusyhtiö	Pohjola Vakuutus Oy puh. 03 030303 https://www.op.fi
Kokoontumispaikka	Jäähallin pysäköintialue
Varakokoontumispaikka	Jäähalli
Putkilukko	Putkilukko löytyy H oven (välituntipiha) oven sisäpuolelta, H ovesta pääsee huollon iloq avaimella.
Väestönsuojien määrä	4
Väestönsuojan sijainti VSS1	Yläaste alakäytävällä
Väestönsuojan sijainti VSS2	Yläa-aste alakäytävä pohjoispääty
Väestönsuojan sijainti VSS3	Urheilusiipi
Väestönsuojan sijainti VSS4	Tekninen työtila
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Telakkakadun koulu (vanhankoulu, yläaste) uimahallin allaslaitetiloissa (H15 vedenpuhdistus). Ala-asteen päävesisulku liikuntasalin päädyssä, rappusten yläpäässä merkintä pääsulku.
Lämmönjakohuone	Ala-asteen puolen lämmönjakohuone 2 kerroksen IV-konehuoneessa. Vanhankoulun puolen lämmönjakohuone sijaitsee 0 kerroksen käytävällä.
Sähköpääkeskus	Telakkakadunkoulu (vanhakoulu, yläaste). 0 krs. Ala-asteen 2 krs. IV-konehuoneessa.
Ilmanvaihtokone	Uimahalli – Suolahti, IV-koneita on uimahallissa 3 kpl.
Ilmanvaihdon hätä-seis	Uimahallin pääsisäänkäynnin aulassa. (opettajien avaimet päivitetään, jotta pääsevät sammuttamaan uimahallin iv koneen hätä-painikkeelta).

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysnumero
Huoltoyhtiö	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy	010 5248331	010 5248331
Hissihuolto	OTIS Oy		0800 168111
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Äänekosken Kiinteistönhoito, vartiointi		010 5248331

Huolto

	Nimi	Puhelinnumero
Ilmanvaihtokone: Huoltohenkilö	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy	010 5248331
Kameravalvonta: Huoltohenkilö	Juha Hintikka	040 6247934

Muut tärkeät numerot

Toimija	Puhelinnumero	Päivystysajat
Hätänumero	112	24 h
Myrkytystietokeskus	0800 147 111	24 h

Tapaturmat

Riskit

• kaatuminen
• liukastuminen
• kompastuminen
• lumen tai jään tippuminen ihmisen tai omaisuuden päälle
• leikkipihoilla tapahtuvat lasten tapaturmat
• liikenneonnettomuus
• korkea pudotus
• räjähdys
• sähköisku
• viiltohaava
• ensiapuvälineitä ei ole
• työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
  • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
  • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
• Lasten leikkipihat tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti ja havaitut puutteet korjataan viipymättä.
• Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa. Kasvustoa hoidetaan säännöllisesti.
  • Lehdet haravoidaan tarvittaessa.
  • Pensaat ja puskat siistitään liikenneonnettomuuksien estämiseksi.
  • Ajosuunnat ja vieraspaikat merkitään parkkialueelle selkeästi opastein.
  • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
• Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
• Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

• oikosulut
• rikkinäisen sähkölaitteen aiheuttama palo
• huolimaton tupakointi
• tuhopoltto
• vaaralliset aineet
• sähkölaitteiden päälle unohtuminen
• palokuormaa rakennuksen seinustalla
• tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
• tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
• Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa yleinen sauna, kuivaushuone, tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• savuvahingot
• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
• Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
  • uloskäytävät tulee olla esteettömiä
  • poistumistieopasteiden mahdollinen asennus
  • jälkivalaisevien kerrosnumeroiden asennus porraskäytävään
  • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
• Palo-osastoinnit tarkistutetaan asiantuntevalla huoltoliikkeellä ja puutteet saatetaan kuntoon.
• Jokaisen asukkaan on huolehdittava oman palovaroittimen/palovaroittimien toimintakunnosta (yksi palovaroitin jokaista kerroksen 60 neliömetriä kohden). Lisäksi sammutuspeitteiden hankintaa suositellaan jokaiseen keittiöön.
• Kiinteistössä on palovaroitinjärjestelmä.
• Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
• Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
• Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
• Valaistuksen ja yleisen siisteyden kunnossapito kiinteistössä on tärkeää.
  • Tarkastetaan valaistuksen riittävyys ja suoritetaan mahdolliset parannustoimenpiteet.
• Lisäksi läheltä piti -tilanteisiin tulee puuttua välittömästi, tutkia ja tehdä tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle.
• Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
• Reitti sähköpääkeskuksille on merkitty opastein.
• Kemikaalien säilytys toimistotiloissa Tukesin ohjeiden mukaisesti. Normaalista toimistokäytöstä poikkeavista kemikaalimääristä ja säilytyksestä on ilmoitettava vuokranantajalle.
• Reitti kaasusululle on merkitty opastein.

Vesivahingot

Riskit

• tulva
• rankkasade
• rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
• rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
• pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen
• ilkivalta
• putkirikko

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Veden pääsulkujen sijainti on merkitty.
• Reitti veden pääsululle on merkitty opastein.
• LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
  • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
  • LVI-tarkastukset tehdään huolto-ohjelman mukaisesti.
• Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
• Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
  • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava kerran kuussa.
  • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran kuussa tai vähintään kerran vuodessa. Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.
  • Kaikkien keittiössä käytettävien suurempien kodinkoneiden alle tulee sijoittaa valuma-allas (jääkaappi, pakastin, astianpesukone ja joskus pesukone), joka helpottaa ja aikaistaa mahdollisen vesivahingon havaitsemista.
• Katolta ja ränneistä tulee poistaa syksyn lehdet loppusyksystä.

Sairauskohtaukset

Riskit

• sydäninfarkti
• diabeettinen sokki
• aivoinfarkti
• aivoverenvuoto
• epilepsia
• pyörtyminen

Seuraukset

• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
• Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
• Ensiaputaitoisten ihmisten kartoittaminen on suositeltavaa
• Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

• radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
• ydinaseen tai ydinainetta sisältävän aseen räjähdys
• vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
• sota
• onnettomuus ydinvoimalaitoksessa
• onnettomuus ydinkäyttöisellä aluksella
• onnettomuus radioaktiivisen jätteen käsittelylaitoksella
• radioaktiivisten aineiden joutuminen tietämättömien käsiin

Seuraukset

• säteilysairaudet
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
• Ohjeistuksien laatiminen vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle.
• Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
• Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
• Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
• Mahdollinen suojautuminen väestönsuojaan.
• Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.
• Toimintaohjeisiin tulee tutustua.

Myrskyvauriot

Riskit

• erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

• sähkökatkot
• omaisuusvahingot
• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Kattojen ja rännien tarkastus asiantuntevalla huoltoliikkeellä ja puutteiden korjaukset.
• Kiinteistön alueella olevien puiden tarkastaminen.
• Vaarallisten oksien poistaminen.
• Pihan yleinen kunnossapito.
• Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
• Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
• Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
  • kotivara
  • valaisin ja paristot
  • kynttilät ja tulentekovälineet

Rikollinen toiminta

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
  • Siisteys ja järjestys ovat osa turvallisuutta.
• Tarkastetaan valaistuksen riittävyys ja suoritetaan mahdolliset parannustoimenpiteet.
• Ulko-ovien lukituksien huollot ja mahdollinen kulkua rajoittavien järjestelmien asennus.
• Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
• Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.

Toimitilaturvallisuus

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta

Sijainti	Uimahalli – Suolahti, Uimahalli
Kuvaus	DAHUA kattaa allasosaston, kahvilan, kuntosali, allaslaitehuoneet
Huoltohenkilö	Juha Hintikka puh. 040 6247934

Turvalaitteet

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Uimahallin pääsisäänkäynnin aulassa. (opettajien avaimet päivitetään, jotta pääsevät sammuttamaan uimahallin iv koneen hätä-painikkeelta).

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ensiapukoulutusta on järjestetty.
• Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: Liikuntapalveluvastaava / sähköinen pelastussuunnitelma.
• Ambulanssi ohjataan: Asiakas sisäänkäynti (pääoville).
• Ensiaputarvikkeista vastaa: Turvallisuusvastaavat.

Paloturvallisuus

Palovaroitin

Palovaroittimien tehtävänä on varoittaa alkavasta tulipalosta. Näin alkavan palon tukahduttaminen, muiden varoittaminen ja pelastautuminen on mahdollista.

Palovaroitin

Sijainti	Uimahalli – Suolahti, Yhtenäiskoulu
Kuvaus	Uimahallin tiloissa ei ole automaattista paloilmoitinjärjestelmää. Uimahallissa kuuluu hälytys, mikäli yhtenäiskoulun paloilmoitinjärjestelmä hälyttää.
Hälytyksen tyyppi	Paikallinen hälytys

Pelastuslaitoksen ohjaus

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Asiakas sisäänkäynti (pääoville)

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Poistumisen on voitava tapahtua myös pimeässä, joten kulkureittien on oltava joka hetki esteettöminä. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa. (Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.)

Kaikkien tiloissa olevien on pystyttävä poistumaan nopeasti, joten erityisesti kokoontumis- ja liiketiloihin on rakennusluvassa määritelty poistumisteiden vähimmäismäärät ja mitat, joita ei saa muuttaa ilman rakennusluvan muutosta. Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti sisäpuolelta avattavissa.

Ovi voi olla lukittu esimerkiksi estämään luvatonta tunkeutumista ulkoa sisälle, mutta se on oltava avattavissa sisäpuolelta ilman avainta huoneiston normaalin käytön aikana. Kulunvalvonnan järjestelyt eivät saa estää turvallista poistumista rakennuksesta.

Toimitilalla on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Tila	Poistumisjärjestelyt
Uimahalli – Suolahti

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa

Siniliivinen henkilö / opettajat / uinninvalvojat

Mistä ja miten poistutaan?

Poistumisreittejä käyttäen

Mitä on suljettava?

• Koneellinen ilmanvaihto (IV-HÄTÄ SEIS).
  Painike uimahallin pääsisäänkäynnin tuulikaapissa.

• Ovet

• Ikkunat

Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?

Tilat tarkastettava ja tarkastettujen tilojen ovet suljettava, sekä merkittävä tilatarkastettu
kyltein.

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Hissi

Hissi

Sijainti	Uimahalli – Suolahti, Uimahallissa
Kuvaus	Invahissi
Huoltoyritys	OTIS Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone

Sijainti	Uimahalli – Suolahti, IV-koneita on uimahallissa 3 kpl.
Kuvaus	Kattaa uimahallin
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Uimahallin pääsisäänkäynnin aulassa. (opettajien avaimet päivitetään, jotta pääsevät sammuttamaan uimahallin iv koneen hätä-painikkeelta).
Huoltohenkilö	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö Suolahden uimahalli	Jukka-Pekka Pohjolainen Äänekosken kaupunki puh. 040 1681011 jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Suolahden uimahalli	Jaana Kiiskinen Äänekosken kaupunki puh. 040 5514016 jaana.kiiskinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Suolahden uimahalli	Vahtimestarit / uinninvalvojat Äänekosken kaupunki puh. 020 6323218 uimahalli.suolahti@aanekoski.fi
Turvallisuusasiantuntija Suolahden uimahalli	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos puh. 050 0542112 riskienhallinta@pelastustoimi.fi

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Asiakas sisäänkäynti (pääoville)

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Telakkakatu 15, 44200 Suolahti, SUOLAHTI
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Poikkeustilanteita

Sairauskohtaus pesuhuonetiloissa

• ilmoitetaan radiopuhelimella kassalle, joka soittaa yleiseen hätänumeroon 112
• annetaan ensiapua tilanteen mukaan
• jos poistut omalta työpisteeltä, pyydä sijainen paikalle radiolla --> apuun tuleva kuittaa radiolla
• kassa opastaa hälytysajoneuvot apua tarvitsevan luokse

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Asiakas sisäänkäynti (pääoville)

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Jäähallin pysäköintialue

Varakokoontumispaikka: Jäähalli

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

• Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
• Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

• Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
• Opasta asiakkaita ja vieraita.
• Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
• Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen tullessa aletaan varautumaan kiinteistön evakuoimiseen seuraavin toimenpitein:

• kiinteistöhuolto saapuu paloilmoittimelle ja pyrkii paikallistamaan hälytyksen sijainnin paloilmoittimen kaavioista
• uima-altaassa olevat asiakkaat ohjataan pois altaasta
• kassa opastaa asiakkaita

Evakuointi suoritetaan viranomaisen käskystä tai

• henkilökunnan edustaja näkee savua tai liekkejä
• asiakas ilmoittaa nähneensä savua tai liekkejä

Toiminta kokoontumispaikalla

Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, puh. 010 5248331, päivystys 010 5248331
  • tekniselle isännöitsijälle: Hanna Räsälä, puh. 040 5862943
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: Telakkakadun koulu (vanhankoulu, yläaste) uimahallin allaslaitetiloissa (H15 vedenpuhdistus).
  Ala-asteen päävesisulku liikuntasalin päädyssä, rappusten yläpäässä merkintä pääsulku.
• Lämmönjakohuone: Ala-asteen puolen lämmönjakohuone 2 kerroksen IV-konehuoneessa.
  Vanhankoulun puolen lämmönjakohuone sijaitsee 0 kerroksen käytävällä.
• Sähköpääkeskus: Telakkakadunkoulu (vanhakoulu, yläaste). 0 krs.
  Ala-asteen 2 krs. IV-konehuoneessa.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.

• Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
  • pysyttele sisällä
  • yläkerroksissa on paras suoja
  • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
• Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
  • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
  • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
  • paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

• Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle.
• Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
• Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle

Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja.

Joditabletit

Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletetteja tulisi olla kiinteistössä 2 per henkilö.

Suojaa ruokasi ja juomavesi

Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.

Ulkona liikkuminen

Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Veden laatuun liittyvä poikkeustilanne

Jos veden laadussa havaitaan poikkeamia (väri, lämpö ym. epänormaali, mutta ei vaarallinen. Vaaratilanteissa informoidaan altaiden tyhjennyksestä.)

• Informoidaan esimiehiä ja henkilöstöä välittömästi.
• Tiedotetaan asiakkaita - kuulutus, A3-kokoinen ohje pääoveen ja myöhemmin tiedote nettisivuille.
• Kun tilanne palaa normaaliksi --> tiedotus
• Määräys koko toiminnan keskeyttämisestä tulee toiminnan vastuuhenkilöiltä.

Ensiapuohjeita

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

• Aloita elvytys
  • 30 painallusta
  • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

• Pysähdy ja rauhoitu
• Soita 112
• Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
• Anna hätäensiapua
• Opasta ammattiauttajat paikalle

Aivohalvaus

Aivohalvauksen aiheuttaa aivoverisuonten tukkeutuminen tai repeäminen. Akuutti aivohalvaus on hätätilanne, joka vaatii parin tunnin sisällä alkavaa ensihoitoa sairaalassa. Arvion tilanteen vakavuudesta ja oikeasta hoitopaikasta saat ainoastaan hälyttämällä ensihoitohenkilöstön potilaan luokse.

Soita 112 heti, vaikka aivohalvauksen oireet, kuten esimerkiksi jalan tai käden halvaantuminen, olisivat ohimeneviä.

Tunnista oireet

• Puhevaikeus, puheen puuroutuminen
• Nielemisvaikeus
• Suupielen roikkuminen
• Käden tai jalan äkillinen voimattomuus tai tunnottomuus
• Näköhäiriöt, kaksoiskuvien näkeminen

Toimi näin

• Soita heti 112.
• Avaa potilaan hengitystiet ja laita potilas kylkiasentoon.

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

• Hikoilu, kalpeus, vapina.
• Ärtymys, levottomuus.
• Huimaus, sydämen tykytys.
• Näläntunne.
• Päänsärky, pahoinvointi.
• Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
• Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
• Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

• Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
• Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
• Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Murtuma

Murtuman oireita ovat kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento.

Murtuman ensiapu:

Yläraajan murtumassa autettava voi itse tukea kipeää raajaansa kehoaan vasten tai tue käsi liikkumattomaksi esimerkiksi kolmioliinalla. Kylkiluiden murtumassa voit tukea rintakehää käsin tai tukisiteellä.

Mikäli jalassa on murtuma, sitä ei ole syytä lastoittaa, mikäli apu saapuu kohtuuajassa. Autettavan tulee välttää jalan liikuttamista ja painon asettamista kipeälle jalalle.

Jos loukkaantunutta on välttämätöntä liikuttaa, alaraajan murtuman tukemiseen voi käyttää toista jalkaa tai muuta tilapäisvälinettä, kuten esimerkiksi tukevaa lautaa tai keppiä.

Jos epäilet selkärangan murtumaa, liikuta loukkaantunutta vain, jos se on hengen pelastamisen kannalta välttämätöntä.
Murtumat syntyvät tavallisesti putoamisen, kaatumisen tai iskeytymisen seurauksena.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

• Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
• Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
• Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
• Peitä haava suojasidoksella.
• Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
• Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
• Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

• Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
• Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
• Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
• Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
• Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

• Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
• Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
• Hengitys on tihentynyt.
• Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
• Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

• Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
• Soita hätänumeroon 112.
• Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
• Rauhoita.
• Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
• Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
• Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

• Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
• Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

• Tee hätäilmoitus numeroon 112.
• Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
• Varmista esteetön hengitys.
• Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
• Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
• Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
• Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät kotona tapahtuvat myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhristta selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Rintakipu

Rintakipuun on aina suhtauduttava vakavasti. Kovan puristavan rintakivun tavallisin syy on sydäninfarkti. Kipu tuntuu ylävartalolla ja voi säteillä vasempaan kainaloon, käsivarteen ja kaulalle. Henkilö on usein kylmänhikinen, hänellä voi olla pahoinvointia ja hengitys voi vaikeutua.

Henkilö voi ottaa omia lääkkeitä (nitro-lääkitys), mutta jos ne eivät auta muutaman minuutin kuluessa, toimitaan ensiapuohjeen mukaan.

Rintakipuisen ensiapu:

• Tee hätäilmoitus heti numeroon 112.
• Rauhoita autettavaa ja auta hänet lepoon esim. puoli-istuvaan asentoon.
• Tarjoa hätäkeskuksen ohjeiden mukaan asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkettä (esimerkiksi aspiriini tai disperiini) pureskeltavaksi tai veteen liuotettuna. Tablettia ei anneta, jos autettava on allerginen ko. lääkkeille.

Jos henkilö menee elottomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painelua ja 2 puhallusta ja ilmoita hätäkeskukseen muuttuneesta tilanteesta.

Ohjeellinen väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma

Poista suojasta väestönsuojankäytölle tarpeeton tavara.

Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta. Tavarat tulee siirtää joko asukkaiden huoneistoihin tai ulos.

Tarkista, että suojassa on tarvittavat työkalut ja muut tarvikkeet.

Varmistu ovien ja luukkujen toiminnasta sekä tiiveydestä.

Tarkasta varauloskäynnin käyttökelpoisuus. Mikäli varauloskäytävän ulostulo on maanpinnalla, varmista, ettei sen yläpuolella ole esimerkiksi pysäköityjä ajoneuvoja tai muuta tavaraa mikä voisi estää uloskaivautumisen tai varauloskäyntiluukun kokonaan avautumisen.

Kiinnitä suojassa oleva sulkuteltta suojaoven sisäpuolelle kiinnityskehykseensä valmiusasentoon tai varmistu sulkuhuoneen esteettömyydestä.

Tarkasta ilmanottokanavat ja ylipaineventtiilit, ettei niihin ole kertynyt roskia tai vettä. Sulje tiiviisti normaaliajan ilmanvaihtoaukot sulkulaipoilla.

Perehdy ilmanvaihtolaitteiston käyttö- ja huolto-ohjeisiin.

Tarkasta valmistajan ohjeiden mukaisesti laitteiston kunto ja laitteiston osien toiminta. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja nestemäärä.

Tarkasta erityissuodattimen kunto siten, että suodattimen sulkukannet ovat tiiviisti paikoillaan ja ehjät. Erityissuodattimen suojat saa poistaa vasta viranomaisen käskystä.

Tarkasta suojan tiiviys alla mainittujen ohjeiden mukaisesti tai valmistajan ohjeiden mukaisesti (ns. tiiveyskoe).

Tarkasta varavesisäiliöiden määrä ja täytä ne puhtaalla juomavedellä.

Asenna kuivakäymälät oikeille paikoilleen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivakäymälät on voitu suunnitella kiinnitettäviksi erillisiin kiinnitysrimoihin.

Seuraa viranomaisohjeita.

YLEINEN OHJE SUOJAN TIIVEYDEN TARKASTAMISEEN

1. Sulje suojan ovi ja luukut, normaaliajan ilmanvaihto sekä viemärin sulkuventtiili.
2. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja aseta se nolla asentoon.
3. Sulje suojan seinissä olevat ylipaineventtiilit niissä olevista käsikäyttöisistä lukitusruuveista.
4. Sulje ilmanvaihtokoneen paineventtiili käsipyörästä.
5. Tarkasta silmämääräisesti sulkuteltta. Sulkutelttaa ei tarvitse poistaa pakkauksesta.
6. Jos IV-laitteessa on ilmamäärämittarissa ”tiiveys” asento, toimi seuraavasti: käännä vipu tiiveysasentoon. Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta ja avaa paineventtiiliä hitaasti siten, että ilmavirtamittarissa on lukema 150 m3 /h. Tiiveys on riittävä, jos ylipainemittarissa on lukema 100 Pa.
7. Jos IV-laitteessa ei ole ilmamäärämittarin ”tiiveys” asentoa, toimi seuraavasti: Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta, kunnes ylipainemittari näyttää lukemaa 300 Pa. Mikäli 300 Pa ei saavuteta, tulee vuotokohdat etsiä ja tilkitä. Kun 300 Pa on saavutettu, sulje paineventtiili ja sammuta IV-kone. Mittaa kuinka kauan aikaa kuluu 200 Pa -> 50 Pa. Jos paineen laskuun kuluu yli 20 s, tiiveys on riittävä. Jos aikaa kuluu vähemmän kuin 20 s, tulee vuotokohta etsiä ja korjata.

Sisälle suojautuminen

Kun kuulet yleisen vaaramerkin:

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki. Se kuuluu väestöhälyttimistä ja varoittaa ulkona olevaa väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta.

Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. Sisälle suojautumisen toimintaohjeet kotona ja työpaikalla – myös harjoittelua varten Näitä sisälle suojautumisen toimintaohjeita sinun kannattaa myös harjoitella. Ohjeita voi hyödyntää kotona, taloyhtiöissä ja työpaikalla. Kiinnitä huomiota vaiheiden 2, 3, 4 ja 6 lisähuomioihin.

1. Jos olet ulkona tai autossa, siirry heti sisätiloihin. Sulje auton ilmanvaihto tarvittaessa väliaikaisesti.
2. Sulje ovet ja ikkunat. – Työpaikalla automaattisesti avautuvat ovet, saadaanko ne käsikäytölle? Kuka hoitaa, miten?
3. Pysäytä ilmanvaihto. – Kuka, mistä? – Varmista jokaisesta tilasta, että ilmanvaihto katkeaa.
4. Tiedota kaikkia kiinteistössä olevia henkilöitä vaaratilanteen tai harjoituksen alussa ja sen aikana (kiinteistöön voi tulla vaaratilanteen aikana suojautumaan lisää henkilöitä): – ”(Tämä on harjoitus.) Ulkona on vaaratilanne, pysy sisätiloissa. Tässä kiinteistössä on ilmanvaihto nyt pysäytetty. Sisällä olet turvassa.”
5. Tiedota kiinteistössä olevia, kun vaara on ohi. Vaaratilanteen aikana saat tietoa radion ja tv:n kautta.
6. Käynnistä ilmanvaihto. – Kuka, miten ja mistä? – Varmista, että ilmanvaihto käynnistyy kaikissa tiloissa.
7. Tuuleta tilat huolellisesti vaaran mentyä ohi.

Turvallisuuden vuosikello

• Turvallisuuskokous: 1 krt. vuodessa vähintään (Turvallisuusvastaavat) koolle kutsujana toimintayksikönjohtaja.
• Turvakävely henkilöstölle: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Poistumisturvallisuus harjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Sisälle suojautumisharjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Toimintayksikön toiminnasta riippuen tulee järjestää 2 - 5 vuoden välein:

• Alkusammutusharjoitukset (alkusammutus koulutus) henkilöstölle. (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Ensiapukoulutus (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

HUOM!!

Tilojen käyttäjien vastuuhenkilöt esim. urheiluseurat, tukipalveluiden toimittajat tulee myös velvoittaa käymään ja osallistumaan turvallisuuskoulutuksiin, sekä velvoittaa perehdyttämään turvallisuusasiat omalle organisaatiolleen, niille henkilöille, jotka tiloissa toimivat.

Äänekosken Vpk:ta on mahdollista hyödyntää mm. harjoituksien järjestämisessä. Vpk:n hyödyntäminen tukee nuorten harrastustoimintaa taloudellisesti mm.

Muut turvallisuus koulutukset:

Toimintayksikönjohtaja vastaa myös mahdollisista muista lakisääteisten koulutuksien järjestämisestä henkilöstölle, jotka ovat mahdollisesti alakohtaisia.

Turvallisuusasiantuntija Ari Joutsimatka konsultoi tarvittaessa edellä mainittujen asioiden osalta.

Dokumentointi:

Kaikki turvallisuuteen liittyvät koulutustiedot ja harjoitukset tulee dokumentoida sähköiseen pelastussuunnitelma järjestelmään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

112 Suomi mobiilisovellus

112 Suomi -sovelluksen käyttöönotto

1.Lataa maksuton sovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

2.Aseta ikoni puhelimen aloitusnäyttöön niin, että se on nopeasti löydettävissä.

3.Käynnistä sovellus, syötä puhelinnumerosi ja valitse haluamasi kieli (suomi, ruotsi tai englanti).

4.Saat kaikki ominaisuudet käyttöön antamalla luvan sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä on käyttöjärjestelmäkohtaisia eroja. Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.

Hyvä tietää 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuudesta

Vaara- ja viranomastiedotteiden sisällöstä vastaa aina tiedotteen antava viranomainen. Saat uudesta vaara- ja viranomaistiedotteesta äänimerkin sekä ilmoituksen puhelimen näytölle. Kaikki avoimet tiedotteet löytyvät Tiedotteet-välilehdeltä. Puhelinten omat käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa tiedotteiden saamista. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos ei ole antanut sovellukselle lupaa seurata sijaintia tai lähettää ilmoituksia, puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut. Voit säätää tiedotteiden ääniasetuksia sovelluksen kohdassa: Asetukset/ Ilmoitukset. 112 Suomi -mobiilisovellus on turvallisuusviranomaisten suosittelema sovellus. Yksityisyytesi on turvattu. Uudet päivitykset saat päivittämällä sovelluksen

112 Suomi sovellus lyhyesti

Lisätietoa ja Latauslinkki: 112 sovellus

Allasvesien hallintaan liittyvät käyttöturvallisuustiedotteet

Käyttöturvallisuustiedote kloori

Käyttöturvallisuustiedote rikkihappo 37 %

Käyttöturvallisuustiedote SALPAC

Käyttöturvallisuustiedote aktiivihiilijauhe

Allasvesiasetuksen soveltamisohje

Allasvesiasetuksen soveltamisohje

Allasvesien hallintaan liittyvien kemikaalien vaarat

Suomalaisissa uimalaitoksissa käytetyt kemikaalit ja niiden riskit.

Kemikaalit tuodaan laitokseen joko valmiina käyttöliuoksena tai kiinteänä rakeena, josta käyttöliuos valmistetaan laitoksessa.

Kaasuista hiilidioksidi varastoidaan nesteytettynä kaasuna, ja otsoni valmistetaan huoneilman hapesta paikan päällä. Lisäksi natriumhypokloriittia voidaan valmistaa elektrolyysin avulla ruokasuolaliuoksesta.

Alla on lueteltu kemikaalit käyttötarkoituksensa mukaan:

-Saostus: polyalumiinikloridi (PAC), alumiinihydroksidikloridi (AHC), alumiinisulfaatti. -PH:n säätö: rikkihappo, suolahappo, natriumbisulfiitti, natriumhydroksidi, hiilidioksidi. -Desinfiointi: natriumhypokloriitti, kalsiumhypokloriitti, otsoni.

Onnettomuuksista vakavin on hallitsematon kemikaalivuoto, esimerkiksi venttiilirikon, ylitäytön tai henkilökunnan virheen seurauksena.

Uimalaitoskemikaalit eivät ole itsessään syttyviä, mutta ne voivat aiheuttaa itsesytytyksen jouduttuaan kontaktiin palavien materiaalien, kuten puisten kuormalavojen, kanssa. Emäksiset hypokloriitit reagoivat voimakkaasti ja nopeasti happojen tai happamien saostusaineiden kanssa huoneenlämmössä. Hajoamisreaktiossa vapautuu jo pienissäkin pitoisuuksissa terveydelle haitallista kloorikaasua, sekä tulipalon etenemistä kiihdyttäviä kaasuja. Betonipinnalle vuotanut rikkihappo tai väkevä natriumhydroksidi syövyttää pinnoittamattoman betonin nopeasti. Väkevän rikkihapon tai natriumhydroksidin reagoidessa metallien kanssa muodostuu helposti syttyvää vetykaasua.

Suolahappo on hyvin haihtuvaa, ja kemikaalihöyryt aiheuttavat voimakasta silmien tai hengitysteiden ärsytystä sekä syövyttävät metalleja.

Natriumhypokloriitti hajoaa lämpimässä muodostaen tulipaloa ruokkivaa happikaasua.

Otsoni aiheuttaa terveyshaittoja jo pieninäkin pitoisuuksina, ja voi hyvin reaktiivisena kaasuna muodostaa haitallisia yhdisteitä.

Riskienhallinta Uimalaitosten on tunnettava käyttämiensä kemikaalien ominaisuudet, vaarat ja turvalliset käyttötavat, jotka selviävät kemikaalikohtaisista käyttöturvallisuustiedotteista. Kemikaalin myyjä on velvollinen toimittamaan tiedotteet uimalaitokselle, jonka on tutustuttava tiedotteisiin.

Kemikaalien varastointi ja käyttö uimalaitoksissa

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit

• Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

• Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

• Allasvesiasetuksen_soveltamisohje
• KTT rikkihappo 37
• Kemikaalien varastointi ja käyttö uimalaitoksissa
• Kloori KTT
• Salpax KTT
• Suolahden yhtenäiskoulun ja uimahallin pelsuarvio 28.2.2023
• aktiivihiili KTT