Perustiedot

Kiinteistön nimi	Äänekosken jäähalli Proavera
Kiinteistön kutsumanimi	Äänekosken jäähalli Proavera
Kiinteistön osoite	Sumiaistentie 27 44200 SUOLAHTI
Rakennusten määrä	1
Kiinteistön omistaja	Proavera Oy puh. 040 0152222

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Keski-Suomi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 13 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja	Panu Halttunen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1352304
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	jäänhoitokonetila
Kiinteistönhoito	Proavera
Sähköntarjoaja	Äänekosken Energia Oy, Sähkö puh. 020 6323800 päivystys 020 6323899
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Äänekosken Kiinteistönhoito, vartiointi päivystys puh. 010 5248331
Kiinteistön vakuutusyhtiö	If puh. 010 191919 http://www.if.fi
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö	If puh. 010 191919 http://www.if.fi
Kokoontumispaikka	Jäähallin paikoitus alue
Varakokoontumispaikka	Telakkakadun koulu
Putkilukko	Putkilukko sijaitsee Kisakadun puoleisella sivulla. Tarkempi sijainti löytyy liitteissä olevista kuvista
Väestönsuojien määrä	1

Henkilömäärät

Yhteensä

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	20–1 500	20–1 500	20–1 500
	Kiinteistössä tapahtuvan toiminnan harjoittamisen luonteesta johtuen tarkkoja lukumääriä ei voida varmuudella antaa. Enimmäismääräksi vahvistettu 1500 henkilöä. Tapahtumanjärjestäjä on tutustunut aina palotekniseen suunnitelmaan (liite).
Viikonloppuisin	20–1 500	20–1 500	20–1 500
	Kiinteistössä tapahtuvan toiminnan harjoittamisen luonteesta johtuen tarkkoja lukumääriä ei voida varmuudella antaa. Enimmäismääräksi vahvistettu 1500 henkilöä. Tapahtumanjärjestäjä on tutustunut aina palotekniseen suunnitelmaan (liite).

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö	Antti Virmanen Proavera Oy puh. 020 6322863 antti.virmanen@aanekoski.fi
Turvallisuuspäällikön sijainen, turvallisuusvastaava	Simo-Pekka Laaksonen Proavera puh. 040 1246131 simo-pekka.laaksonen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava	Mikko Muurikainen Proavera mikko.muurikainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava	Panu Halttunen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1352304 panu.halttunen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava	Janne Rahikainen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1933918 janne.rahikainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Urho	Sami Pekkala Suolahden Urho
Turvallisuusasiantuntija	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen pelastuslaitos puh. 050 0542112 pelastuslaitos@jyvaskyla.fi

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö	Arja-Leena Kriivarinmäki Äänekosken kaupunki puh. 040 0471273 arja-leena.kriivarinmaki@aanekoski.fi
Työsuojeluvaltuutettu	Kari Marjo Äänekosken kaupunki puh. 040 0327961 kari.marjo@aanekoski.fi

Tapaturmat

Riskit

• kaatuminen
• liukastuminen
• kompastuminen
• lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
• liikenneonnettomuus
• korkea pudotus
• räjähdys
• sähköisku
• viiltohaava
• työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
  • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
  • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
• Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
  • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
• Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

• Ihmisen toiminta
  • huolimaton tupakointi
  • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
  • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
  • palo-ovet auki
  • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
  • rasva- tai muu palo keittiössä
• Sähkölaitteet
  • oikosulut
  • rikkinäiset sähkölaitteet
  • siivouskoneen latauspaikka
  • yhteisissä tiloissa liesitaso
• Tuhopoltto
  • lukitsematon jätekatos
  • palokuormaa rakennuksen seinustalla
  • jäteastioita rakennuksen seinustalla
• Turvallisuusjärjestelyt
  • paloilmoitinlaitteen vika
  • sammuttimien tarkastus tekemättä
  • palopostien huolto tekemättä
• Muut
  • vaaralliset aineet
  • kaasupullot
  • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• savuvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Ihmisen toiminta
  • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
  • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
    • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
    • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
  • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
• Sähkölaitteet
  • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
  • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
  • Liesitasoa ei saa käyttää erilaisten tavaroiden säilytysalustana.
• Tuhopoltto
  • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
• Turvallisuusjärjestelyt
  • Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
  • Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
  • Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti.
  • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
  • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
• Muut
  • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa tai ullakoilla. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
  • Ilmanvaihto ja nuohous

Vesivahingot

Riskit

• Ympäristö
  • tulva
  • rankkasade
• Rakenteet
  • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
  • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
  • putkirikko
• Laitteet
  • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakenteet
  • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
    • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
  • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
  • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
• Laitteet
  • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
    • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
    • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

• sydäninfarkti
• diabeettinen sokki
• aivoinfarkti
• aivoverenvuoto
• epilepsia
• pyörtyminen

• epidemiat

Seuraukset

• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
• Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
• Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

• radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
• vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
• onnettomuus ydinvoimalaitoksessa
• maakaasusta johtuva räjähdys.

Seuraukset

• säteilysairaudet
• kuolema
• omaisuusvahingot.

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
• Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
• Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
• Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

• erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

• sähkökatkot
• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
• Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
• Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
• Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
  • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

• Murto
  • rakennuksen katolle pääsee kiipeämään
  • rakennuksen tiloihin pääsee valvomatta
• Väkivalta
• Ilkivalta

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Murto
  • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
• Ilkivalta
  • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
  • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
• Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Hiilidioksidi palo- ja räjähdysvaara

Hiilidioksidi ei ole syttyvää eikä ylläpidä palamista. Hiilidioksidisäiliö voi kuitenkin revetä tulipalon kuumentamana. Hiilidioksidi reagoi kiivaasti voimakkaiden emästen ja alkalimetallien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran.

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Savunpoistoluukkujen sijainti	Savunpoiston ohjauskeskus SPOK sijaitsee jäänhoitokonetilassa. SPOK:n yhteyteen sijoitetaan savunpoistokaaviot. Paloilmoitinkeskus sijaitsee SPOK:n vieressä. Sähköiset savunpoistoluukut varustetaan akuilla.
Kuvaus	Savunpoiston periaatteet Savunpoisto toteutetaan painovoimaisesti savunpoistoluukkujen kautta. Savunpoiston taso on II, eli pelastuslaitos käynnistää savunpoiston. Savunpoiston mitoitusprosent- tina käytetään 1 %, geometrista luukkupinta-alaa tarvitaan 28,3 m2. Korvausilma ote- taan käsin avattavien ulko-ovien kautta. - Jääalue ja katsomoalueet muodostavat suurimman mitoittavan savulohkon, savun- poisto katolla sijaitsevien savunpoistoluukkujen kautta - Pukuhuoneet: savunpoisto jääalueen savulohkon kautta tai ulkoikkunoiden/ ovien kautta - Jäähdytyskoneisto: savunpoisto käsin avattavasta ulko-ovesta - Jäänhoitokone- sekä säiliötila: savunpoisto katolla sijaitsevan savunpoistoluukun kautta - IV-tila: savunpoisto jääalueen savulohkon kautta Vastuuhenkilö: Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, Panu Halttunen, 040 1352304
Keskuksen sijainti	Savunpoiston ohjauskeskus SPOK sijaitsee jäänhoitokonetilassa. SPOK:n yhteyteen sijoitetaan savunpoistokaaviot. Paloilmoitinkeskus sijaitsee SPOK:n vieressä. Sähköiset savunpoistoluukut varustetaan akuilla.
Huoltohenkilö	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 075 7580361

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ambulanssi ohjataan: Pääovelle.
• Ensiaputarvikkeista vastaa: Simo-Pekka Laaksonen puh. 040 1246131.

Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:

Tarvike	Sijainti
Ensiapukaappi	?
Defibrillaattori	Pääaula
Paarit	Hallissa (kaukalo)
Niskatuki	?

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Sijainti	SPOK:n (savunpoiston ohjauskeskus) yhteydessä sammutusreitin varrella jäänhoitokonetilassa.
Kuvaus	Rakennukseen asennetaan automaattinen paloilmoitinjärjestelmä hätäkeskusyhtey- dellä. Paloilmoitinkeskus sijaitsee SPOK:n (savunpoiston ohjauskeskus) yhteydessä sammutusreitin varrella jäänhoitokonetilassa. Paloilmoitin ohjaa jäänhoitokonetilan EI 15- luokkaisen rullapalo-oven sulkeutumaan palotilanteessa. Rullapalo-oven viereen asennetaan lisäksi käyttöpainikkeet oven mo- lemmille puolille.
Keskuksen sijainti	jäänhoitokonetila
Kattavuus	Koko kiinteistö
Hoitaja	Panu Halttunen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1352304

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

• Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
• Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
• Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

• Yhteys hätäkeskukseen
• Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Pelastustikkaat

Kiinteistössä on hätäpoistumistienä käytettäviä ikkunoita tai parvekkeita, joiden alareuna on yli 3,5 metrin korkeudella maasta. Näihin on asennettu hätäpoistumista varten kiinteät tikkaat.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Sisälle suojautuminen

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä vaaratiedotteella ja yleisellä vaaramerkillä. Suojautuminen lähimpiin sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumiskeino. Sisätiloja ovat koti, koulu, työpaikka tai muu rakennus.

Tällä sivulla kerrotaan sisälle suojautumisesta, ilmanvaihdon sulkemisesta, turvaan siirtymisestä, vaaratiedotteesta ja yleisestä vaaramerkistä.

Kuinka suojaudut sisälle vaaralliselta savulta tai kaasulta kotona ja työpaikalla?

Tulipaloissa syntyvä savukaasu on aina vähintään haitallista ja sen hengittäminen terveydelle vaarallista tai jopa hengenvaarallista. Savukaasu on helposti havaittavissa.

Jos voit itse havaita vaaran, toimi aina välittömästi: suojaudu sisälle ja sulje ilmanvaihto.

Toimi näin viimeistään silloin, kun viranomainen kehottaa yleisellä vaaramerkillä tai vaaratiedotteella. Viranomaisten ohjeita on syytä noudattaa, vaikka et itse vaaraa havaitsekaan. Tilanteet vaara-alueen lähistöllä voivat muuttua nopeasti esimerkiksi tuulen suunnan kääntyessä.

Vaikka osan myrkyllisistä kaasuista voi havaita aistein, kuten haistamalla, kaikkia ei voi. Osa vaarallisista aineista on hajuttomia ja värittömiä.

Jokaisen on osattava pysäyttää koneellinen ilmanvaihto

On tärkeää, että jokainen niin kotona kuin työpaikallakin osaa pysäyttää koneellisen ilmanvaihdon. Lapsiperheissä kaikkien perheenjäsenten, jotka voivat olla joskus yksin kotona, tulisi osata toimia oikein vaaratilanteissa, myös sammuttaa ilmanvaihto.

Koska vaarallinen savu tai kaasu leviää ulkona melko nopeasti, tulisi asukkaiden tai henkilökunnan osata sulkea ilmanvaihto omin voimin. Tämä edellyttää, että ilmanvaihdon katkaisijan sijainti tiedetään ja katkaisijan luo on kaikilla pääsy.

Hätäseis-painikkeen asentaminen esim. eteistiloihin on usein toimiva ratkaisu, jotta kaikilla on mahdollisuus pysäyttää ilmanvaihto vaaratilanteissa.

Kaikissa kiinteistöissä ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Silloin voit tukkia ilmanvaihtoaukot esimerkiksi teipin ja/tai pakastuspussien avulla, mikäli myrkyllistä kaasua tai savua tulee sisätiloihin.

Voiko vaara-alueelta siirtyä turvaan toisaalle?

Jos saat vaaratilanteesta tiedon hyvissä ajoin, eikä esim. savun hajua ole vielä ulkona, voit harkita siirtymistä pois vaara-alueelta vaaran ajaksi.

Silloin on kuitenkin tärkeää tietää, voiko vaaran huomata aistinvaraisesti vai voiko vaarallinen aine olla huomaamatonta, kuten eräät kemikaalit ovat. Jos tiedossasi on, että jotakin vaarallista kemikaalia on vapautunut ilmaan, on turvallisempaa suojautua sisälle siihen rakennukseen, jossa sillä hetkellä olet.

Tarvittaessa viranomainen antaa evakuointimääräyksen ja huolehtii evakuoinnin käytännön järjestelyistä, mutta jos kyseessä on savu ja savun haju on voimakas ja se aiheuttaa oireita, kuten päänsärkyä ja silmien kirvelyä, ei pidä jäädä odottamaan pelastusviranomaisten määräystä.

Myös jos savun hajua tulee sisälle saakka, kannattaa siirtyä omaehtoisesti turvallisemmalle alueelle.

Vaaratiedotteella varoitetaan uhkaavasta vaarasta Viranomainen varoittaa ihmisiä vaaratiedotteella henkeä tai terveyttä uhkaavasta vaarasta. Tarvittaessa vaaratiedotteessa annetaan ohjeet suojautumiseen ja vaaratilanteen välttämiseen. Vaaratiedote annetaan myös, kun vaaratilanne on ohi.

Vaaratiedote annetaan tilanteesta riippuen valitulle alueelle tai koko maahan yhtä tai useampia kanavia myöten. Tarvittaessa viranomaiset antavat myös yleisen vaaramerkin.

Kylmäainekeskus

Kylmäainekeskus

Sijainti	Konehuone Hiilidioksidi
Kuvaus	Hälytysvalot ja summerit sijaitsevat hallin puolella ja konehuoneessa, merkitty tunnuksella Hr1 ja Hr2. Painike löytyy konehuoneen ulko-oven vierestä sisäpuolelta. Laitoksen kylmäainetäytös on noin 3500 kg.
Päivystys	Jatkuva päivystys, Huurre Finland Oy, 0100 5000

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö	Antti Virmanen Proavera Oy puh. 020 6322863 antti.virmanen@aanekoski.fi
Turvallisuuspäällikön sijainen, turvallisuusvastaava	Simo-Pekka Laaksonen Proavera puh. 040 1246131 simo-pekka.laaksonen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava	Mikko Muurikainen Proavera mikko.muurikainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava	Panu Halttunen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1352304 panu.halttunen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava	Janne Rahikainen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1933918 janne.rahikainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Urho	Sami Pekkala Suolahden Urho
Turvallisuusasiantuntija	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen pelastuslaitos puh. 050 0542112 pelastuslaitos@jyvaskyla.fi

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Kisakadun puoleinen pääty, sama sijainti putkilukkojen osalta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Sumiaistentie 27, SUOLAHTI
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
• Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Kisakadun puoleinen pääty, sama sijainti putkilukkojen osalta.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Jäähallin paikoitus alue

Varakokoontumispaikka: Telakkakadun koulu

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

• Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
• Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

• Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
• Opasta asiakkaita ja vieraita.
• Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
• Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Proavera
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: -
• Sähköpääkeskus: -

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Yleisen vaaramerkin jälkeen lisätietoa saa myös 112 sovelluksesta.

Maakaasu

Maakaasun käyttö on turvallista. Vaaratilanteita voi kuitenkin syntyä, jos maakaasua pääse vuotamaan suljettuun tilaan putkistosta tai kaasulaitteista. Kaasuvuotojen ehkäiseminen onkin tärkeää käyttöturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Toinen maakaasun käyttöön liittyvä vaaratekijä on epätäydellisessä palamisessa muodostuva häkä. Tämä on otettava huomioon etenkin sellaisissa tiloissa, joista palamiskaasujen poistoa ei ole ohjatusti järjestetty. Oikeat asennukset ja maakaasulle tarkoitetut ja hyväksytyt kaasulaitteet sekä niiden oikea käyttö ja kunnossapito takaavat maakaasun turvallisen käytön.

Käyttöturvallisuuden edistämiseksi maakaasu yleensä hajustetaan. Tietyissä käyttökohteissa (erittäin suuri kulutus, ympäristön hajut, prosessin vaatimukset) maakaasu saattaa olla hajustamatonta. Hajun perusteella maakaasuvuoto on helppoa havaita.

Jos laitoksessa käytetään hajustamatonta maakaasua, on kohteessa aina käytettävä kiinteästi asennettua vuotokaasun ilmaisinjärjestelmää, joka tulee testata määrävälein.

Yksinkertaisimmat vuotokaasun ilmaisimet kertovat vain, onko mittauskohteessa kaasua vaiko ei. Jos ilmaisin sisältää myös mittarin, se kertoo tavallisesti kaasun suhteellisen pitoisuuden alemmasta syttymisrajasta. Tällöin mittaria käytettäessä tulee varmistua, että se on kalibroitu mitattavalle kaasulle. Jos vuotokaasun ilmaisimeen sisältyy hälytys, se on yleisimmin säädetty arvoon, joka on 1/5 alemmasta syttymisrajasta. Suurempi vuoto voidaan todeta äänen perusteella tai ilman väreilystä vuotokohdan yläpuolella.

Maakaasuvuodon havaitsemisesta seuraavia toimenpiteitä

• Jos havaitaan maakaasuvuoto hajun tai vuotokaasun ilmaisimien avulla, tulee ilmoitus käytöstä vastaavalle henkilölle.
• Jos havaitaan maakaasuvuoto putkistossa (ääni, maa lentelee ympäriinsä); ilmoitus aluehälytyskeskukseen ja putkiston omistajalle.
• Putkiston omistaja ja hälytyspuhelinnumerot löytyvät linjalla olevista merkintäpaalujen kilvistä.
• Ilmoituksen yhteydessä on syytä ilmoittaa merkintäpaalussa olevan kilven numero, jonka läheisyydessä vuoto on havaittu.

Toiminta hätätilanteessa

Kaasuvuoto sisällä merkitsee välitöntä räjähdysvaaraa, joten tärkeimpänä tehtävänä on estää kaasun syttyminen. Syttymis- ja kipinälähteet tulee poistaa, tilan tuuletus järjestää ja siirtää vaara-alueella olevat ihmiset turvaan. Edellä mainittujen toimenpiteiden kanssa samanaikaisesti on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla kaasuvuoto saadaan rajatuksi sulkemalla pääsulku- tai vastaavia venttiilejä.

Mahdollisimman pian asiasta pyritään ilmoittamaan käytön valvojalle ja/tai kohteesta riippuen aluehälytyskeskukseen. Näiden toimenpiteiden onnistumiseksi laitoksella on oltava hätätilanteiden toimintaohjeet. Toimintaa hätätilanteessa tulisi harjoitella säännöllisesti.

Sähkökatkot

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon.

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Hiilidioksidi tapaturman ensiapu

Hengitysteitse tapahtunut altistuminen:

Siirrä hiilidioksidille ja mahdollisesti hapenpuutteelle altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Anna happea niin pian kuin mahdollista. Jos sydän on pysähtynyt, anna painantaelvytystä. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.

Ihokosketus nestemäiseen tai kiinteään hiilidioksidiin:

Huuhtele välittömästi haalealla juoksevalla vedellä. Riisu varovasti vaurioitunutta ihoa ympäröivä vaatetus ja peitä vaurioitunut kohta löyhällä steriilillä siteellä. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.

Nestemäisen tai kiinteän hiilidioksidin roiskeet silmään:

Huuhtele silmää välittömästi silmäluomia auki pitäen haalealla juoksevalla vedellä (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Peitä silmät steriilillä sidoksella. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.

Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 09-471 977.

Hiilidioksidin käsittely ja varastointi

Estä kaasun pääsy työpaikan ilmaan. Huolehdi tehokkaasta tuuletuksesta. Älä käsittele yhdessä yhteensopimattomien aineiden, kuten jauhemaisten metallien kanssa. Estä takaisinvirtaus käyttökohteesta pulloon. Estä veden imeytyminen pulloon. Hiilidioksidijäätä käsitellessäsi käytä kylmyyttä kestäviä materiaaleja.

Varastoi viileässä (alle 50 ° C), kuivassa, hyvin tuuletetussa paloturvallisessa paikassa kaukana lämpö- ja syttymislähteistä. Varastoi erossa yhteensopimattomista materiaaleista, kuten voimakkaista emäksistä ja alkalimetalleista. Estä sivullisten pääsy varastoalueelle.

Säilytä kaasupullo pystyasennossa, kiinnitettynä kaatumisen estämiseksi ja venttiilisuoja paikallaan. Tarkkaile mahdollisia vuotoja. Merkitse tyhjät kaasupullot ja varastoi ne erillään täysinäisistä.

Hiilidioksidijärjestelmän pysäytys

JÄÄHDYTYSYKSIKÖN PYSÄYTYSKYTKIN

Sijainti:

• konehuoneen ulko-oven vieressä sisäpuolella.

Käytä jäähdytysyksikön pysäytyskytkintä seuraavissa tilanteissa:

• Mittava kylmäainevuoto
• Tulipalo (konehuoneessa)
• Jäähdytysyksikön poikkeuksellisen kova mekaaninen ääni / tärinä

Kun kytkin painetaan alas:

• Jäähdytysyksikön kompressorien ohjauspiirit katkeavat (kompressorit pysähtyvät)
• Jäähdytysyksikön säädin lähettää valvontajärjestelmään hälytyksen
• Höyrystimien paisuntaventtiilit saattavat sulkeutua (ruiskutusohjaus)
• Jäähdytettävän kuorman lämpötilat saattavat nousta
• Järjestelmän sisäiset paineet saattavat nousta
• Varoventtiilit saattavat laueta
• Kytkin ei katkaise pääventtiilien tai kaasujäähdyttimen toimintaa

Jatkotoimenpiteet:

• Älä nosta omatoimisesti kytkintä
• Ota yhteys kylmähuoltoliikkeeseen (puh. 0100 5000)

OHJEELLINEN VÄESTÖNSUOJAN KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA

Poista suojasta väestönsuojankäytölle tarpeeton tavara.

Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta. Tavarat tulee siirtää joko asukkaiden huoneistoihin tai ulos.

Tarkista, että suojassa on tarvittavat työkalut ja muut tarvikkeet.

Varmistu ovien ja luukkujen toiminnasta sekä tiiveydestä.

Tarkasta varauloskäynnin käyttökelpoisuus. Mikäli varauloskäytävän ulostulo on maanpinnalla, varmista, ettei sen yläpuolella ole esimerkiksi pysäköityjä ajoneuvoja tai muuta tavaraa mikä voisi estää uloskaivautumisen tai varauloskäyntiluukun kokonaan avautumisen.

Kiinnitä suojassa oleva sulkuteltta suojaoven sisäpuolelle kiinnityskehykseensä valmiusasentoon tai varmistu sulkuhuoneen esteettömyydestä.

Tarkasta ilmanottokanavat ja ylipaineventtiilit, ettei niihin ole kertynyt roskia tai vettä. Sulje tiiviisti normaaliajan ilmanvaihtoaukot sulkulaipoilla.

Perehdy ilmanvaihtolaitteiston käyttö- ja huolto-ohjeisiin.

Tarkasta valmistajan ohjeiden mukaisesti laitteiston kunto ja laitteiston osien toiminta. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja nestemäärä.

Tarkasta erityissuodattimen kunto siten, että suodattimen sulkukannet ovat tiiviisti paikoillaan ja ehjät. Erityissuodattimen suojat saa poistaa vasta viranomaisen käskystä.

Tarkasta suojan tiiviys alla mainittujen ohjeiden mukaisesti tai valmistajan ohjeiden mukaisesti (ns. tiiveyskoe).

Tarkasta varavesisäiliöiden määrä ja täytä ne puhtaalla juomavedellä.

Asenna kuivakäymälät oikeille paikoilleen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivakäymälät on voitu suunnitella kiinnitettäviksi erillisiin kiinnitysrimoihin.

Seuraa viranomaisohjeita.

YLEINEN OHJE SUOJAN TIIVEYDEN TARKASTAMISEEN

1. Sulje suojan ovi ja luukut, normaaliajan ilmanvaihto sekä viemärin sulkuventtiili.
2. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja aseta se nolla asentoon.
3. Sulje suojan seinissä olevat ylipaineventtiilit niissä olevista käsikäyttöisistä lukitusruuveista.
4. Sulje ilmanvaihtokoneen paineventtiili käsipyörästä.
5. Tarkasta silmämääräisesti sulkuteltta. Sulkutelttaa ei tarvitse poistaa pakkauksesta.
6. Jos IV-laitteessa on ilmamäärämittarissa ”tiiveys” asento, toimi seuraavasti: käännä vipu tiiveysasentoon. Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta ja avaa paineventtiiliä hitaasti siten, että ilmavirtamittarissa on lukema 150 m3 /h. Tiiveys on riittävä, jos ylipainemittarissa on lukema 100 Pa.
7. Jos IV-laitteessa ei ole ilmamäärämittarin ”tiiveys” asentoa, toimi seuraavasti: Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta, kunnes ylipainemittari näyttää lukemaa 300 Pa. Mikäli 300 Pa ei saavuteta, tulee vuotokohdat etsiä ja tilkitä. Kun 300 Pa on saavutettu, sulje paineventtiili ja sammuta IV-kone. Mittaa kuinka kauan aikaa kuluu 200 Pa -> 50 Pa. Jos paineen laskuun kuluu yli 20 s, tiiveys on riittävä. Jos aikaa kuluu vähemmän kuin 20 s, tulee vuotokohta etsiä ja korjata.

Sisälle suojautuminen

Kun kuulet yleisen vaaramerkin:

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki. Se kuuluu väestöhälyttimistä ja varoittaa ulkona olevaa väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta.

Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. Sisälle suojautumisen toimintaohjeet kotona ja työpaikalla – myös harjoittelua varten Näitä sisälle suojautumisen toimintaohjeita sinun kannattaa myös harjoitella. Ohjeita voi hyödyntää kotona, taloyhtiöissä ja työpaikalla. Kiinnitä huomiota vaiheiden 2, 3, 4 ja 6 lisähuomioihin.

1. Jos olet ulkona tai autossa, siirry heti sisätiloihin. Sulje auton ilmanvaihto tarvittaessa väliaikaisesti.
2. Sulje ovet ja ikkunat. – Työpaikalla automaattisesti avautuvat ovet, saadaanko ne käsikäytölle? Kuka hoitaa, miten?
3. Pysäytä ilmanvaihto. – Kuka, mistä? – Varmista jokaisesta tilasta, että ilmanvaihto katkeaa.
4. Tiedota kaikkia kiinteistössä olevia henkilöitä vaaratilanteen tai harjoituksen alussa ja sen aikana (kiinteistöön voi tulla vaaratilanteen aikana suojautumaan lisää henkilöitä): – ”(Tämä on harjoitus.) Ulkona on vaaratilanne, pysy sisätiloissa. Tässä kiinteistössä on ilmanvaihto nyt pysäytetty. Sisällä olet turvassa.”
5. Tiedota kiinteistössä olevia, kun vaara on ohi. Vaaratilanteen aikana saat tietoa radion ja tv:n kautta.
6. Käynnistä ilmanvaihto. – Kuka, miten ja mistä? – Varmista, että ilmanvaihto käynnistyy kaikissa tiloissa.
7. Tuuleta tilat huolellisesti vaaran mentyä ohi.

Vuosittain toistuvat turvallisuusasiat

• Turvallisuuskokous: 1 krt. vuodessa vähintään (Turvallisuusvastaavat) koolle kutsujana toimintayksikönjohtaja.
• Turvakävely henkilöstölle: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Poistumisturvallisuus harjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Sisälle suojautumisharjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Toimintayksikön toiminnasta riippuen tulee järjestää 2 - 5 vuoden välein:

• Alkusammutusharjoitukset (alkusammutus koulutus) henkilöstölle. (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Ensiapukoulutus (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Äänekosken Vpk:ta on mahdollista hyödyntää mm. harjoituksien järjestämisessä. Vpk:n hyödyntäminen tukee nuorten harrastustoimintaa taloudellisesti mm.

Muut turvallisuus koulutukset:

Toimintayksikönjohtaja vastaa myös mahdollisista muista lakisääteisten koulutuksien järjestämisestä henkilöstölle, jotka ovat mahdollisesti alakohtaisia.

Turvallisuusasiantuntija Ari Joutsimatka konsultoi tarvittaessa edellä mainittujen asioiden osalta.

Dokumentointi:

Kaikki turvallisuuteen liittyvät koulutustiedot ja harjoitukset tulee dokumentoida sähköiseen pelastussuunnitelma järjestelmään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla). Pelastussuunnitelman lukukuittauksien valvonnasta vastaa työryhmän turvallisuusvastaava / lähiesimiehet.

112 Suomi mobiilisovellus

112 Suomi -sovelluksen käyttöönotto

1.Lataa maksuton sovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

2.Aseta ikoni puhelimen aloitusnäyttöön niin, että se on nopeasti löydettävissä.

3.Käynnistä sovellus, syötä puhelinnumerosi ja valitse haluamasi kieli (suomi, ruotsi tai englanti).

4.Saat kaikki ominaisuudet käyttöön antamalla luvan sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä on käyttöjärjestelmäkohtaisia eroja. Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.

Hyvä tietää 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuudesta

Vaara- ja viranomastiedotteiden sisällöstä vastaa aina tiedotteen antava viranomainen. Saat uudesta vaara- ja viranomaistiedotteesta äänimerkin sekä ilmoituksen puhelimen näytölle. Kaikki avoimet tiedotteet löytyvät Tiedotteet-välilehdeltä. Puhelinten omat käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa tiedotteiden saamista. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos ei ole antanut sovellukselle lupaa seurata sijaintia tai lähettää ilmoituksia, puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut. Voit säätää tiedotteiden ääniasetuksia sovelluksen kohdassa: Asetukset/ Ilmoitukset. 112 Suomi -mobiilisovellus on turvallisuusviranomaisten suosittelema sovellus. Yksityisyytesi on turvattu. Uudet päivitykset saat päivittämällä sovelluksen

112 Suomi sovellus lyhyesti

Lisätietoa ja Latauslinkki: 112 sovellus