Kotisivut

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Keski-Suomi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja	Raine Viander Äänekosken kaupunki puh. 040 5714134
Kiinteistönhoito	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331 päivystys 010 5248331
Sähköntarjoaja	Äänekosken Energia Oy, Sähkö puh. 020 6323800 päivystys 020 6323899
Vesiyhtiö	Äänekosken Energia Oy, Vesi puh. 020 6323800 päivystys 020 6323868 http://www.aane-energia.fi
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Äänekosken Kiinteistönhoito, vartiointi päivystys puh. 010 5248331
Kiinteistön vakuutusyhtiö	Pohjola Vakuutus Oy puh. 03 030303 https://www.op.fi
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö	Pohjola Vakuutus Oy puh. 03 030303 https://www.op.fi
Kokoontumispaikka	Liikuntatalon pysäköintialue: takapihalle (liikuntatalon ja mikonpuiston päiväkodin välissä)
Varakokoontumispaikka	Yhtenäiskoulu koulunmäenkatu 6A
Putkilukko	PELA putkilukko: pääsisäänkäynnin vieressä oikealla, koulunmäenkadulta katsottuna KH: Pääovien viereisellä seinällä oikealla, koulunmäenkadulta katsottuna
Väestönsuojien määrä	1
Väestönsuojan sijainti VSS1	Kellarikerros kts. paikantamiskuva kellari
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Liikuntatalo: 0 krs. koulunmäenkadun puoleinen pääty lämmönjakohuone
Lämmönjakohuone	Liikuntatalo: 0 krs. koulunmäenkadun puoleinen pääty Uimahalli: 0 krs. Uimahallin tekninentila
Sähköpääkeskus	Liikuntalo: o krs. eteläpääty Uimahalli: 0 krs. pohjoispääty
Ilmanvaihtokone	Uimahallin ilmastointikonehuone (2 kpl) vesikatolla teräsrunkoinen. Tekninentila 0 krs. kellaritilat 1 kpl IV-kone
Ilmanvaihdon hätä-seis	Paloilmoitinkeskuksen vieressä, aulassa-

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö Liikuntatalo / Vesivelho	Jukka-Pekka Pohjolainen Äänekosken kaupunki puh. 020 6323259 jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Liikuntatalo / Vesivelho	Jaana Kiiskinen Äänekosken kaupunki puh. 040 5514016 jaana.kiiskinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Uimahalli Vesivelho	Vahtimestarit / uinninvalvojat Äänekosken kaupunki puh. 020 6323212 uimahalli.aanekoski@aanekoski.fi
Turvallisuusasiantuntija Liikuntatalo / Vesivelho	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos puh. 050 0542112 riskienhallinta@pelastustoimi.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö	Arja-Leena Kriivarinmäki Äänekosken kaupunki puh. 040 0471273 arja-leena.kriivarinmaki@aanekoski.fi
Työsuojeluvaltuutettu	Kari Marjo Äänekosken kaupunki puh. 040 0327961 kari.marjo@aanekoski.fi
Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu	Mia Irtamo Äänekosken kaupunki puh. 040 7788634 mia.irtamo@aanekoski.fi

Tapaturmat

Riskit

• kaatuminen
• liukastuminen
• kompastuminen
• lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
• liikenneonnettomuus
• korkea pudotus
• räjähdys
• sähköisku
• viiltohaava
• ensiapuvälineitä ei ole
• työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
  • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
  • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
• Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
  • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
• Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
• Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

• Ihmisen toiminta
  • huolimaton tupakointi
  • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
  • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
  • palo-ovet auki
  • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
  • rasva- tai muu palo keittiössä
  • valvomaton kynttilöiden poltto
• Sähkölaitteet
  • oikosulut
  • rikkinäiset sähkölaitteet
  • siivouskoneen latauspaikka
  • yhteisissä tiloissa liesitaso
• Tuhopoltto
  • lukitsematon jätekatos
  • palokuormaa rakennuksen seinustalla
  • jäteastioita rakennuksen seinustalla
• Turvallisuusjärjestelyt
  • paloilmoitinlaitteen vika
• Muut
  • vaaralliset aineet
  • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• savuvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Ihmisen toiminta
  • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
  • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
    • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
    • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
  • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
• Sähkölaitteet
  • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
  • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
  • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
  • Liesitasoa ei saa käyttää erilaisten tavaroiden säilytysalustana.
• Tuhopoltto
  • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
• Turvallisuusjärjestelyt
  • Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
  • Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
  • Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti.
• Muut
  • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
  • Ilmanvaihto ja nuohous
  • IV-kanavien nuohousväli on yleensä 10 vuotta

Vesivahingot

Riskit

• Ympäristö
  • tulva
  • rankkasade
• Rakenteet
  • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
  • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
  • putkirikko
• Laitteet
  • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Reitti veden pääsululle on merkitty opastein.
• Rakenteet
  • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
    • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
  • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
  • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
• Laitteet
  • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
    • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
    • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

• sydäninfarkti
• diabeettinen sokki
• aivoinfarkti
• aivoverenvuoto
• epilepsia
• pyörtyminen

Seuraukset

• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
• Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
• Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
• Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

• radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
• vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
• onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

• säteilysairaudet
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
• Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
• Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
• Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
• Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
• Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

• erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

• sähkökatkot
• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
• Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
• Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
• Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
  • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Murto
  • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
  • Kiinteistössä on tallentava kameravalvontajärjestelmä.
  • Kiinteistössä on rikosilmoitinjärjestelmä.
• Ilkivalta
  • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
  • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
• Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Toimitilaturvallisuus

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta

Sijainti	Tallennin 0 krs. sähköpääkeskus
Kuvaus	Kattaa ulkoalueita ja sisätiloja
Huoltohenkilö	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331

Kiinteistössä on murtohälyttimiä

Murtohälytin

Sijainti	Käyttölaitteet käyntiovilla
Kuvaus	HHL

Kiinteistössä on lukituksia

Lukitus

Tyyppi	ILOQ

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Savunpoistoluukkujen sijainti	Allastilat ja liikuntasali
Keskuksen sijainti	Aulassa
Savunpoiston laukaisu	Paloilmoitinkeskuksen vieressä, aula.
Huoltohenkilö	Raine Viander puh. 040 5714134

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Paloilmoitinkeskuksen vieressä, aulassa-

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ambulanssi ohjataan: Pääsisäänkäynniltä.
• Ensiaputarvikkeista vastaa: Liikuntapalveluvastaava puh. 040 5514016.

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Sijainti	Pääsisäänkäynnin aula
Kattavuus	Koko kiinteistö
Keskuksen tyyppi	Esmi FX
COM-linja	9373/212
Hoitaja	Raine Viander Äänekosken kaupunki puh. 040 5714134
Hoitajan varahenkilö	Päivystäjä Äänekosken Kiinteistönhoito Oy

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

• Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
• Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
• Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

• Yhteys hätäkeskukseen
• Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone

Sijainti	Uimahallin ilmastointikonehuone (2 kpl) vesikatolla teräsrunkoinen. Tekninentila 0 krs. kellaritilat 1 kpl IV-kone
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Paloilmoitinkeskuksen vieressä, aulassa-
Huoltohenkilö	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö Liikuntatalo / Vesivelho	Jukka-Pekka Pohjolainen Äänekosken kaupunki puh. 020 6323259 jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Liikuntatalo / Vesivelho	Jaana Kiiskinen Äänekosken kaupunki puh. 040 5514016 jaana.kiiskinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Uimahalli Vesivelho	Vahtimestarit / uinninvalvojat Äänekosken kaupunki puh. 020 6323212 uimahalli.aanekoski@aanekoski.fi
Turvallisuusasiantuntija Liikuntatalo / Vesivelho	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos puh. 050 0542112 riskienhallinta@pelastustoimi.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Pääsisäänkäynniltä

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Koulunmäenkatu 2, ÄÄNEKOSKI
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Poikkeustilanteita

Sairauskohtaus pesuhuonetiloissa

• ilmoitetaan radiopuhelimella kassalle, joka soittaa yleiseen hätänumeroon 112
• annetaan ensiapua tilanteen mukaan
• jos poistut omalta työpisteeltä, pyydä sijainen paikalle radiolla --> apuun tuleva kuittaa radiolla
• kassa opastaa hälytysajoneuvot apua tarvitsevan luokse

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
• Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Pääsisäänkäynniltä

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Liikuntatalon pysäköintialue: takapihalle (liikuntatalon ja mikonpuiston päiväkodin välissä)

Varakokoontumispaikka: Yhtenäiskoulu koulunmäenkatu 6A

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

• Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
• Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

• Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
• Opasta asiakkaita ja vieraita.
• Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
• Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen tullessa aletaan varautumaan kiinteistön evakuoimiseen seuraavin toimenpitein:

• kiinteistöhuolto saapuu paloilmoittimelle ja pyrkii paikallistamaan hälytyksen sijainnin paloilmoittimen kaavioista
• uima-altaassa olevat asiakkaat ohjataan pois altaasta
• kassa opastaa asiakkaita

Evakuointi suoritetaan viranomaisen käskystä tai

• henkilökunnan edustaja näkee savua tai liekkejä
• asiakas ilmoittaa nähneensä savua tai liekkejä

Toiminta kokoontumispaikalla

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, puh. 010 5248331, päivystys 010 5248331
  • tekniselle isännöitsijälle: Hanna Räsälä, puh. 040 5862943
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: Liikuntatalo: 0 krs. koulunmäenkadun puoleinen pääty lämmönjakohuone
• Lämmönjakohuone: Liikuntatalo: 0 krs. koulunmäenkadun puoleinen pääty
  Uimahalli: 0 krs. Uimahallin tekninentila
• Sähköpääkeskus: Liikuntalo: o krs. eteläpääty
  Uimahalli: 0 krs. pohjoispääty

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Veden laatuun liittyvä poikkeustilanne

Jos veden laadussa havaitaan poikkeamia (väri, lämpö ym. epänormaali, mutta ei vaarallinen. Vaaratilanteissa informoidaan altaiden tyhjennyksestä.)

• Informoidaan esimiehiä ja henkilöstöä välittömästi.
• Tiedotetaan asiakkaita - kuulutus, A3-kokoinen ohje pääoveen ja myöhemmin tiedote nettisivuille.
• Kun tilanne palaa normaaliksi --> tiedotus
• Määräys koko toiminnan keskeyttämisestä tulee toiminnan vastuuhenkilöiltä.

Ensiapuohjeita

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112. 2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin. 3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi. 4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

• Aloita elvytys
  • 30 painallusta
  • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

• Pysähdy ja rauhoitu
• Soita 112
• Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
• Anna hätäensiapua
• Opasta ammattiauttajat paikalle

Aivohalvaus

Aivohalvauksen aiheuttaa aivoverisuonten tukkeutuminen tai repeäminen. Akuutti aivohalvaus on hätätilanne, joka vaatii parin tunnin sisällä alkavaa ensihoitoa sairaalassa. Arvion tilanteen vakavuudesta ja oikeasta hoitopaikasta saat ainoastaan hälyttämällä ensihoitohenkilöstön potilaan luokse.

Soita 112 heti, vaikka aivohalvauksen oireet, kuten esimerkiksi jalan tai käden halvaantuminen, olisivat ohimeneviä.

Tunnista oireet

• Puhevaikeus, puheen puuroutuminen
• Nielemisvaikeus
• Suupielen roikkuminen
• Käden tai jalan äkillinen voimattomuus tai tunnottomuus
• Näköhäiriöt, kaksoiskuvien näkeminen

Toimi näin

• Soita heti 112.
• Avaa potilaan hengitystiet ja laita potilas kylkiasentoon.

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

• Hikoilu, kalpeus, vapina.
• Ärtymys, levottomuus.
• Huimaus, sydämen tykytys.
• Näläntunne.
• Päänsärky, pahoinvointi.
• Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
• Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
• Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

• Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
• Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
• Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Murtuma

Murtuman oireita ovat kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento.

Murtuman ensiapu:

Yläraajan murtumassa autettava voi itse tukea kipeää raajaansa kehoaan vasten tai tue käsi liikkumattomaksi esimerkiksi kolmioliinalla. Kylkiluiden murtumassa voit tukea rintakehää käsin tai tukisiteellä.

Mikäli jalassa on murtuma, sitä ei ole syytä lastoittaa, mikäli apu saapuu kohtuuajassa. Autettavan tulee välttää jalan liikuttamista ja painon asettamista kipeälle jalalle.

Jos loukkaantunutta on välttämätöntä liikuttaa, alaraajan murtuman tukemiseen voi käyttää toista jalkaa tai muuta tilapäisvälinettä, kuten esimerkiksi tukevaa lautaa tai keppiä.

Jos epäilet selkärangan murtumaa, liikuta loukkaantunutta vain, jos se on hengen pelastamisen kannalta välttämätöntä.
Murtumat syntyvät tavallisesti putoamisen, kaatumisen tai iskeytymisen seurauksena.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

• Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
• Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
• Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
• Peitä haava suojasidoksella.
• Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
• Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
• Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

• Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
• Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
• Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
• Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
• Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

• Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
• Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
• Hengitys on tihentynyt.
• Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
• Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

• Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
• Soita hätänumeroon 112.
• Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
• Rauhoita.
• Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
• Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
• Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

• Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
• Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

• Tee hätäilmoitus numeroon 112.
• Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
• Varmista esteetön hengitys.
• Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
• Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
• Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
• Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät kotona tapahtuvat myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhristta selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Rintakipu

Rintakipuun on aina suhtauduttava vakavasti. Kovan puristavan rintakivun tavallisin syy on sydäninfarkti. Kipu tuntuu ylävartalolla ja voi säteillä vasempaan kainaloon, käsivarteen ja kaulalle. Henkilö on usein kylmänhikinen, hänellä voi olla pahoinvointia ja hengitys voi vaikeutua.

Henkilö voi ottaa omia lääkkeitä (nitro-lääkitys), mutta jos ne eivät auta muutaman minuutin kuluessa, toimitaan ensiapuohjeen mukaan.

Rintakipuisen ensiapu:

• Tee hätäilmoitus heti numeroon 112.
• Rauhoita autettavaa ja auta hänet lepoon esim. puoli-istuvaan asentoon.
• Tarjoa hätäkeskuksen ohjeiden mukaan asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkettä (esimerkiksi aspiriini tai disperiini) pureskeltavaksi tai veteen liuotettuna. Tablettia ei anneta, jos autettava on allerginen ko. lääkkeille.

Jos henkilö menee elottomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painelua ja 2 puhallusta ja ilmoita hätäkeskukseen muuttuneesta tilanteesta.

Ohjeellinen väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma

Poista suojasta väestönsuojankäytölle tarpeeton tavara.

Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta. Tavarat tulee siirtää joko asukkaiden huoneistoihin tai ulos.

Tarkista, että suojassa on tarvittavat työkalut ja muut tarvikkeet.

Varmistu ovien ja luukkujen toiminnasta sekä tiiveydestä.

Tarkasta varauloskäynnin käyttökelpoisuus. Mikäli varauloskäytävän ulostulo on maanpinnalla, varmista, ettei sen yläpuolella ole esimerkiksi pysäköityjä ajoneuvoja tai muuta tavaraa mikä voisi estää uloskaivautumisen tai varauloskäyntiluukun kokonaan avautumisen.

Kiinnitä suojassa oleva sulkuteltta suojaoven sisäpuolelle kiinnityskehykseensä valmiusasentoon tai varmistu sulkuhuoneen esteettömyydestä.

Tarkasta ilmanottokanavat ja ylipaineventtiilit, ettei niihin ole kertynyt roskia tai vettä. Sulje tiiviisti normaaliajan ilmanvaihtoaukot sulkulaipoilla.

Perehdy ilmanvaihtolaitteiston käyttö- ja huolto-ohjeisiin.

Tarkasta valmistajan ohjeiden mukaisesti laitteiston kunto ja laitteiston osien toiminta. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja nestemäärä.

Tarkasta erityissuodattimen kunto siten, että suodattimen sulkukannet ovat tiiviisti paikoillaan ja ehjät. Erityissuodattimen suojat saa poistaa vasta viranomaisen käskystä.

Tarkasta suojan tiiviys alla mainittujen ohjeiden mukaisesti tai valmistajan ohjeiden mukaisesti (ns. tiiveyskoe).

Tarkasta varavesisäiliöiden määrä ja täytä ne puhtaalla juomavedellä.

Asenna kuivakäymälät oikeille paikoilleen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivakäymälät on voitu suunnitella kiinnitettäviksi erillisiin kiinnitysrimoihin.

Seuraa viranomaisohjeita.

YLEINEN OHJE SUOJAN TIIVEYDEN TARKASTAMISEEN

1. Sulje suojan ovi ja luukut, normaaliajan ilmanvaihto sekä viemärin sulkuventtiili. 2. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja aseta se nolla asentoon. 3. Sulje suojan seinissä olevat ylipaineventtiilit niissä olevista käsikäyttöisistä lukitusruuveista. 4. Sulje ilmanvaihtokoneen paineventtiili käsipyörästä. 5. Tarkasta silmämääräisesti sulkuteltta. Sulkutelttaa ei tarvitse poistaa pakkauksesta. 6. Jos IV-laitteessa on ilmamäärämittarissa ”tiiveys” asento, toimi seuraavasti: käännä vipu tiiveysasentoon. Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta ja avaa paineventtiiliä hitaasti siten, että ilmavirtamittarissa on lukema 150 m3 /h. Tiiveys on riittävä, jos ylipainemittarissa on lukema 100 Pa. 7. Jos IV-laitteessa ei ole ilmamäärämittarin ”tiiveys” asentoa, toimi seuraavasti: Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta, kunnes ylipainemittari näyttää lukemaa 300 Pa. Mikäli 300 Pa ei saavuteta, tulee vuotokohdat etsiä ja tilkitä. Kun 300 Pa on saavutettu, sulje paineventtiili ja sammuta IV-kone. Mittaa kuinka kauan aikaa kuluu 200 Pa -> 50 Pa. Jos paineen laskuun kuluu yli 20 s, tiiveys on riittävä. Jos aikaa kuluu vähemmän kuin 20 s, tulee vuotokohta etsiä ja korjata.

Sisälle suojautuminen

Kun kuulet yleisen vaaramerkin:

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki. Se kuuluu väestöhälyttimistä ja varoittaa ulkona olevaa väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta.

Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. Sisälle suojautumisen toimintaohjeet kotona ja työpaikalla – myös harjoittelua varten Näitä sisälle suojautumisen toimintaohjeita sinun kannattaa myös harjoitella. Ohjeita voi hyödyntää kotona, taloyhtiöissä ja työpaikalla. Kiinnitä huomiota vaiheiden 2, 3, 4 ja 6 lisähuomioihin.

1. Jos olet ulkona tai autossa, siirry heti sisätiloihin. Sulje auton ilmanvaihto tarvittaessa väliaikaisesti. 2. Sulje ovet ja ikkunat. – Työpaikalla automaattisesti avautuvat ovet, saadaanko ne käsikäytölle? Kuka hoitaa, miten? 3. Pysäytä ilmanvaihto. – Kuka, mistä? – Varmista jokaisesta tilasta, että ilmanvaihto katkeaa. 4. Tiedota kaikkia kiinteistössä olevia henkilöitä vaaratilanteen tai harjoituksen alussa ja sen aikana (kiinteistöön voi tulla vaaratilanteen aikana suojautumaan lisää henkilöitä): – ”(Tämä on harjoitus.) Ulkona on vaaratilanne, pysy sisätiloissa. Tässä kiinteistössä on ilmanvaihto nyt pysäytetty. Sisällä olet turvassa.” 5. Tiedota kiinteistössä olevia, kun vaara on ohi. Vaaratilanteen aikana saat tietoa radion ja tv:n kautta. 6. Käynnistä ilmanvaihto. – Kuka, miten ja mistä? – Varmista, että ilmanvaihto käynnistyy kaikissa tiloissa. 7. Tuuleta tilat huolellisesti vaaran mentyä ohi.

Turvallisuuden vuosikello

• Turvallisuuskokous: 1 krt. vuodessa vähintään (Turvallisuusvastaavat) koolle kutsujana toimintayksikönjohtaja.
• Turvakävely henkilöstölle: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Poistumisturvallisuus harjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Sisälle suojautumisharjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Toimintayksikön toiminnasta riippuen tulee järjestää 2 - 5 vuoden välein:

• Alkusammutusharjoitukset (alkusammutus koulutus) henkilöstölle. (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Ensiapukoulutus (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

HUOM!!

Tilojen käyttäjien vastuuhenkilöt esim. urheiluseurat, tukipalveluiden toimittajat tulee myös velvoittaa käymään ja osallistumaan turvallisuuskoulutuksiin, sekä velvoittaa perehdyttämään turvallisuusasiat omalle organisaatiolleen, niille henkilöille, jotka tiloissa toimivat.

Äänekosken Vpk:ta on mahdollista hyödyntää mm. harjoituksien järjestämisessä. Vpk:n hyödyntäminen tukee nuorten harrastustoimintaa taloudellisesti mm.

Muut turvallisuus koulutukset:

Toimintayksikönjohtaja vastaa myös mahdollisista muista lakisääteisten koulutuksien järjestämisestä henkilöstölle, jotka ovat mahdollisesti alakohtaisia.

Turvallisuusasiantuntija Ari Joutsimatka konsultoi tarvittaessa edellä mainittujen asioiden osalta.

Dokumentointi:

Kaikki turvallisuuteen liittyvät koulutustiedot ja harjoitukset tulee dokumentoida sähköiseen pelastussuunnitelma järjestelmään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

112 Suomi mobiilisovellus

112 Suomi -sovelluksen käyttöönotto

1.Lataa maksuton sovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

2.Aseta ikoni puhelimen aloitusnäyttöön niin, että se on nopeasti löydettävissä.

3.Käynnistä sovellus, syötä puhelinnumerosi ja valitse haluamasi kieli (suomi, ruotsi tai englanti).

4.Saat kaikki ominaisuudet käyttöön antamalla luvan sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä on käyttöjärjestelmäkohtaisia eroja. Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.

Hyvä tietää 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuudesta

Vaara- ja viranomastiedotteiden sisällöstä vastaa aina tiedotteen antava viranomainen. Saat uudesta vaara- ja viranomaistiedotteesta äänimerkin sekä ilmoituksen puhelimen näytölle. Kaikki avoimet tiedotteet löytyvät Tiedotteet-välilehdeltä. Puhelinten omat käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa tiedotteiden saamista. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos ei ole antanut sovellukselle lupaa seurata sijaintia tai lähettää ilmoituksia, puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut. Voit säätää tiedotteiden ääniasetuksia sovelluksen kohdassa: Asetukset/ Ilmoitukset. 112 Suomi -mobiilisovellus on turvallisuusviranomaisten suosittelema sovellus. Yksityisyytesi on turvattu. Uudet päivitykset saat päivittämällä sovelluksen

112 Suomi sovellus lyhyesti

Lisätietoa ja Latauslinkki: 112 sovellus

Allasvesien hallintaan liittyvät käyttöturvallisuustiedotteet

Käyttöturvallisuustiedote kloori

Käyttöturvallisuustiedote rikkihappo 37 %

Käyttöturvallisuustiedote SALPAC

Käyttöturvallisuustiedote aktiivihiilijauhe

Allasvesiasetuksen soveltamisohje

Allasvesiasetuksen soveltamisohje

Allasvesien hallintaan liittyvien kemikaalien vaarat

Suomalaisissa uimalaitoksissa käytetyt kemikaalit ja niiden riskit.

Kemikaalit tuodaan laitokseen joko valmiina käyttöliuoksena tai kiinteänä rakeena, josta käyttöliuos valmistetaan laitoksessa.

Kaasuista hiilidioksidi varastoidaan nesteytettynä kaasuna, ja otsoni valmistetaan huoneilman hapesta paikan päällä. Lisäksi natriumhypokloriittia voidaan valmistaa elektrolyysin avulla ruokasuolaliuoksesta.

Alla on lueteltu kemikaalit käyttötarkoituksensa mukaan:

-Saostus: polyalumiinikloridi (PAC), alumiinihydroksidikloridi (AHC), alumiinisulfaatti. -PH:n säätö: rikkihappo, suolahappo, natriumbisulfiitti, natriumhydroksidi, hiilidioksidi. -Desinfiointi: natriumhypokloriitti, kalsiumhypokloriitti, otsoni.

Onnettomuuksista vakavin on hallitsematon kemikaalivuoto, esimerkiksi venttiilirikon, ylitäytön tai henkilökunnan virheen seurauksena.

Uimalaitoskemikaalit eivät ole itsessään syttyviä, mutta ne voivat aiheuttaa itsesytytyksen jouduttuaan kontaktiin palavien materiaalien, kuten puisten kuormalavojen, kanssa. Emäksiset hypokloriitit reagoivat voimakkaasti ja nopeasti happojen tai happamien saostusaineiden kanssa huoneenlämmössä. Hajoamisreaktiossa vapautuu jo pienissäkin pitoisuuksissa terveydelle haitallista kloorikaasua, sekä tulipalon etenemistä kiihdyttäviä kaasuja. Betonipinnalle vuotanut rikkihappo tai väkevä natriumhydroksidi syövyttää pinnoittamattoman betonin nopeasti. Väkevän rikkihapon tai natriumhydroksidin reagoidessa metallien kanssa muodostuu helposti syttyvää vetykaasua.

Suolahappo on hyvin haihtuvaa, ja kemikaalihöyryt aiheuttavat voimakasta silmien tai hengitysteiden ärsytystä sekä syövyttävät metalleja.

Natriumhypokloriitti hajoaa lämpimässä muodostaen tulipaloa ruokkivaa happikaasua.

Otsoni aiheuttaa terveyshaittoja jo pieninäkin pitoisuuksina, ja voi hyvin reaktiivisena kaasuna muodostaa haitallisia yhdisteitä.

Riskienhallinta Uimalaitosten on tunnettava käyttämiensä kemikaalien ominaisuudet, vaarat ja turvalliset käyttötavat, jotka selviävät kemikaalikohtaisista käyttöturvallisuustiedotteista. Kemikaalin myyjä on velvollinen toimittamaan tiedotteet uimalaitokselle, jonka on tutustuttava tiedotteisiin.

Kemikaalien varastointi ja käyttö uimalaitoksissa

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit

• Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Kellaritilat

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
• Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

• Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

• 1. krs paikantamiskuva
• 2.krs paikantamiskuva
• Allasvesiasetuksen_soveltamisohje
• KTT rikkihappo 37
• Kellari paikantamiskuva
• Kemikaalien varastointi ja käyttö uimalaitoksissa
• Kloori KTT
• Liikuntatalon ja Uimahallin pelsuarvio 20.1.2023
• Salpax KTT
• aktiivihiili KTT