Perustiedot

Kiinteistön nimi	Äänekoski Areena Pankkari
Kiinteistön kutsumanimi	Pankkari Areena
Kiinteistön osoite	Vanha Vaasantie 462 44100 ÄÄNEKOSKI
Rakennusten määrä	1
Kiinteistön omistaja	Äänekosken Kaupunki, Tilapalvelu http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/asuminenjaymprist/tilapalvelut/
Rakentamisvuosi	2019
Pinta-ala	4 175 m²
Kerrokset	2
Paloluokka	P1
Käyttötarkoitus	Urheiluhalli

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Keski-Suomi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja	Raine Viander Äänekosken kaupunki / Liikuntapalvelut puh. 040 571 4134
Kiinteistönhoito	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 0105248331 päivystys 0105248331
Sähköntarjoaja	Äänekosken Energia Oy, Sähkö puh. 0206323800 päivystys 0206323899
Vesiyhtiö	Äänekosken Energia Oy, Vesi puh. 0206323800 päivystys 0206323868 http://www.aane-energia.fi
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Äänekosken Kiinteistönhoito, vartiointi päivystys puh. 0105248331
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö	Pohjola Vakuutus Oy puh. 03030303 https://www.op.fi
Kokoontumispaikka	Kiinteistön parkkialue
Varakokoontumispaikka	Väistötilana / varakokoontumispaikkana Halpahalli
Putkilukko	Palokunnan hyökkäystie kts. liite Palotekninen suunnitelma
Väestönsuojien määrä	1
Väestönsuojan sijainti VSS1	Pohjakerros Kuntosali, rakennuksen luoteisnurkassa kuntosalikäytössä.
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	IV-konehuone 2.kerros
Lämmönjakohuone	2 kerros katso liite kohdekortti
Sähköpääkeskus	IV-Konehuoneessa 2.kerros
Ilmanvaihtokoneet	Äänekoski Areena Pankkari, 2. Kerroksessa 2. kerros katso liite kohdekortti
Ilmanvaihdon hätä-seis	Paloilmoitin keskuksen vieressä, katso liite kohdekortti Pääovien aulassa oikealla katso liite kohdekortti

Henkilömäärät

Yhteensä

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	10–50	10–1 300	0
	Henkilömäärät vaihtelevat toiminnan / tapahtumien vuoksi. Isompien tapahtumien vuoksi laaditaan erillinen tapahtuman järjestämisilmoitus
Viikonloppuisin	10–50	10–1 300	0
	Henkilömäärät vaihtelevat toiminnan / tapahtumien vuoksi. Isompien tapahtumien vuoksi laaditaan erillinen tapahtuman järjestämisilmoitus

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö	Jukka-Pekka Pohjolainen Äänekosken Kaupunki puh. 0206323259 jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Huoltomies	Raine Viander Äänekosken kaupunki / Liikuntapalvelut puh. 0405714134 raine.viander@aanekoski.fi
Turvallisuusasiantuntija	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 0401681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos puh. 0500542112 riskienhallinta@pelastustoimi.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Raine Viander
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1	Joni Nahkala
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1	puh. 0405714134

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö	Arja-Leena Kriivarinmäki Äänekosken kaupunki puh. 0400471273 arja-leena.kriivarinmaki@aanekoski.fi
Työsuojeluvaltuutettu	Kari Marjo Äänekosken kaupunki puh. 0400327961 kari.marjo@aanekoski.fi
Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Päiväkodin johtaja	Mia Irtamo Äänekosken Kaupunki puh. 0407788634 mia.irtamo@aanekoski.fi

Tapaturmat

Riskit

• kaatuminen
• liukastuminen
• kompastuminen
• lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
• liikenneonnettomuus
• korkea pudotus
• sähköisku
• viiltohaava
• työvälineiden aiheuttama vamma
• pelastustiellä esteitä

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
  • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
  • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
• Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
  • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
• Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
• Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

• Ihmisen toiminta
  • huolimaton tupakointi
  • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
  • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
  • palo-ovet auki
  • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
  • valvomaton kynttilöiden poltto
• Sähkölaitteet
  • oikosulut
  • rikkinäiset sähkölaitteet
  • siivouskoneen latauspaikka
• Tuhopoltto
  • lukitsematon jätekatos
  • palokuormaa rakennuksen seinustalla
  • jäteastioita rakennuksen seinustalla
• Turvallisuusjärjestelyt
  • paloilmoitinlaitteen vika
  • merkkivalokeskuksen huollon puute
  • pelastustiellä esteitä
• Muut
  • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• savuvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Ihmisen toiminta
  • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
  • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
    • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
    • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
  • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
• Sähkölaitteet
  • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
  • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
  • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
• Tuhopoltto
  • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
• Turvallisuusjärjestelyt
  • Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
  • Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
  • Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti.
  • Poistumistiet on merkitty opastein.
• Muut
  • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa tai ullakoilla. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
  • Ilmanvaihto ja nuohous
  • IV-kanavien nuohousväli on yleensä 10 vuotta

Vesivahingot

Riskit

• Ympäristö
  • tulva
  • rankkasade
• Rakenteet
  • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
  • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
  • putkirikko
• Laitteet
  • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakenteet
  • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
    • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
  • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
  • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
• Laitteet
  • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
    • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
    • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

• sydäninfarkti
• diabeettinen sokki
• aivoinfarkti
• aivoverenvuoto
• epilepsia
• pyörtyminen
• pelastustiellä esteitä

• epidemiat

Seuraukset

• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
  • Kiinteistön pelastustiet on merkitty ja ne pidetään vapaana.
• Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
• Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
• Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
• Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

• radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
• vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
• onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

• säteilysairaudet
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
• Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
• Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
• Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
• Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
• Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

• erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

• sähkökatkot
• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
• Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
• Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
• Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
  • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

• Murto
  • rakennuksen katolle pääsee kiipeämään
  • rakennuksen tiloihin pääsee valvomatta
• Väkivalta
• Ilkivalta

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Murto
  • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
• Ilkivalta
  • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
  • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
• Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Toimitilaturvallisuus

Valvonta

Hälytysvalvonta

Kuvaus	Murtohälytysjärjestelmä
Sijainti	Äänekoski Areena Pankkari
Kontakti	Äänekosken Kiinteitönhoito Oy palvelukeskus puh. 010 524 8331​ akh.palvelukeskus@aanekoski.fi

Etävalvomo #1

Kuvaus	Murtohälytinvalvonta + Kameravalvonta etänä. Äänekosken kaupungin liikuntavahtimestarit tarvittaessa kohteessa paikan päällä arkisin klo 7.30-22.15 ja la 8.30-18.30 ja su 11.30-18.30. Poikkeusaikoina Äänekosken Kiinteistönhoidon päivystyksen etävalvonnassa.
Sijainti	Äänekoski Areena Pankkari
Kontakti	Liikuntavahtimetarit puh. 040 356 4779 liikunta.vahtimestarit@aanekoski.fi
Toissijainen kontakti	Äänekosken Kiinteitönhoito Oy palvelukeskus puh. 010 524 8331​ akh.palvelukeskus@aanekoski.fi

Etävalvomo #2

Kuvaus	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy Palvelu / Hälytyskeskus Murtohälytys-, ja kameravalvontjärjestelmän valvonta
Sijainti	Äänekoski Areena Pankkari
Kontakti	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy Palvelukeskus puh. 0757580361 akh.palvelukeskus@aanekoski.fi
Toissijainen kontakti	Ari Joutsimatka puh. 0401681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Savunpoistoluukkujen sijainti	Pääovien aulassa oikealla katso liite kohdekortti
Kuvaus	Savunpoisto ravintola oma, savunpoisto liikuntahalli oma
Keskuksen sijainti	Pääovien aulassa oikealla katso liite kohdekortti
Huoltohenkilö	Liikuntavahtimestarit tilaa Aren puh. 040 356 4779
Päivystys	Jatkuva päivystys, Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, 010 524 8331​

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Äänekoski Areena Pankkari

Sijainti	Äänekoski Areena Pankkari, Pääovien aulassa oikealla yhdistetty paloilmoitin ja turvavalokeskus katso liite kohdekortti
Päivystys	Jatkuva päivystys, Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, 010 524 8331​

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Paloilmoitin keskuksen vieressä, katso liite kohdekortti, Pääovien aulassa oikealla katso liite kohdekortti

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ensiapukoulutusta on järjestetty.
• Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: Pelastussuunnitelman liitteenä viedään järjestelmään. Saadaan tulostettua myös..
• Ambulanssi ohjataan: Kohteella toimiva henkilökunta / seuran edustaja opastaa..
• Ensiaputarvikkeista vastaa: Äänekosken kaupunki (liikuntavahtimestarit) puh. 040 356 4779.

Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:

Tarvike	Sijainti
Defibrillaattori	Hissiaula
Ensiapukaappi	Liikuntahalli EA-Huone, Vahtimestarin koppi, Ravintolan keittiön taukotila
Ensiapulaukku	Vahtimestareiden työhuone
Ensiapukaappi	2 kerros ravintolan keittiö

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Äänekoski Areena Pankkari

Sijainti	Äänekoski Areena Pankkari, Katso liite kohdekortti
Keskuksen tyyppi	Osoitteellinen

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Sijainti	Pääovien aulassa oikealla katso liite kohdekortti
Hoitaja	Raine Viander Äänekosken kaupunki / Liikuntapalvelut puh. 040 571 4134
Hoitajan varahenkilö	Nahkala Joni Äänekosken kaupunki / Liikuntapalvelut puh. 040 673 5377
Päivystys	Jatkuva päivystys, Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, 010 524 8331​

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

• Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
• Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
• Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

• Yhteys hätäkeskukseen
• Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
Äänekoski Areena Pankkari	Käyttötapaosastointi	katso liite palotekninen selvitys.

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

• Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
• Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
• Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
• Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.

Pelastustie

Sijainti	Katso liite palotekninen suunnitelma

Pelastustikkaat

Kiinteistössä on hätäpoistumistienä käytettäviä ikkunoita tai parvekkeita, joiden alareuna on yli 3,5 metrin korkeudella maasta. Näihin on asennettu hätäpoistumista varten kiinteät tikkaat.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus	Poistumisjärjestelyt
Äänekoski Areena Pankkari	Kiinteistössä automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Palohälytyksen sattuessa ihmiset poistuvat kokoontumispaikalle rakennuksen parkkialueelle.

Sisälle suojautuminen

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä vaaratiedotteella ja yleisellä vaaramerkillä. Suojautuminen lähimpiin sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumiskeino. Sisätiloja ovat koti, koulu, työpaikka tai muu rakennus.

Tällä sivulla kerrotaan sisälle suojautumisesta, ilmanvaihdon sulkemisesta, turvaan siirtymisestä, vaaratiedotteesta ja yleisestä vaaramerkistä.

Kuinka suojaudut sisälle vaaralliselta savulta tai kaasulta kotona ja työpaikalla?

Tulipaloissa syntyvä savukaasu on aina vähintään haitallista ja sen hengittäminen terveydelle vaarallista tai jopa hengenvaarallista. Savukaasu on helposti havaittavissa.

Jos voit itse havaita vaaran, toimi aina välittömästi: suojaudu sisälle ja sulje ilmanvaihto.

Toimi näin viimeistään silloin, kun viranomainen kehottaa yleisellä vaaramerkillä tai vaaratiedotteella. Viranomaisten ohjeita on syytä noudattaa, vaikka et itse vaaraa havaitsekaan. Tilanteet vaara-alueen lähistöllä voivat muuttua nopeasti esimerkiksi tuulen suunnan kääntyessä.

Vaikka osan myrkyllisistä kaasuista voi havaita aistein, kuten haistamalla, kaikkia ei voi. Osa vaarallisista aineista on hajuttomia ja värittömiä.

Jokaisen on osattava pysäyttää koneellinen ilmanvaihto

On tärkeää, että jokainen niin kotona kuin työpaikallakin osaa pysäyttää koneellisen ilmanvaihdon. Lapsiperheissä kaikkien perheenjäsenten, jotka voivat olla joskus yksin kotona, tulisi osata toimia oikein vaaratilanteissa, myös sammuttaa ilmanvaihto.

Koska vaarallinen savu tai kaasu leviää ulkona melko nopeasti, tulisi asukkaiden tai henkilökunnan osata sulkea ilmanvaihto omin voimin. Tämä edellyttää, että ilmanvaihdon katkaisijan sijainti tiedetään ja katkaisijan luo on kaikilla pääsy.

Hätäseis-painikkeen asentaminen esim. eteistiloihin on usein toimiva ratkaisu, jotta kaikilla on mahdollisuus pysäyttää ilmanvaihto vaaratilanteissa.

Kaikissa kiinteistöissä ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Silloin voit tukkia ilmanvaihtoaukot esimerkiksi teipin ja/tai pakastuspussien avulla, mikäli myrkyllistä kaasua tai savua tulee sisätiloihin.

Voiko vaara-alueelta siirtyä turvaan toisaalle?

Jos saat vaaratilanteesta tiedon hyvissä ajoin, eikä esim. savun hajua ole vielä ulkona, voit harkita siirtymistä pois vaara-alueelta vaaran ajaksi.

Silloin on kuitenkin tärkeää tietää, voiko vaaran huomata aistinvaraisesti vai voiko vaarallinen aine olla huomaamatonta, kuten eräät kemikaalit ovat. Jos tiedossasi on, että jotakin vaarallista kemikaalia on vapautunut ilmaan, on turvallisempaa suojautua sisälle siihen rakennukseen, jossa sillä hetkellä olet.

Tarvittaessa viranomainen antaa evakuointimääräyksen ja huolehtii evakuoinnin käytännön järjestelyistä, mutta jos kyseessä on savu ja savun haju on voimakas ja se aiheuttaa oireita, kuten päänsärkyä ja silmien kirvelyä, ei pidä jäädä odottamaan pelastusviranomaisten määräystä.

Myös jos savun hajua tulee sisälle saakka, kannattaa siirtyä omaehtoisesti turvallisemmalle alueelle.

Vaaratiedotteella varoitetaan uhkaavasta vaarasta Viranomainen varoittaa ihmisiä vaaratiedotteella henkeä tai terveyttä uhkaavasta vaarasta. Tarvittaessa vaaratiedotteessa annetaan ohjeet suojautumiseen ja vaaratilanteen välttämiseen. Vaaratiedote annetaan myös, kun vaaratilanne on ohi.

Vaaratiedote annetaan tilanteesta riippuen valitulle alueelle tai koko maahan yhtä tai useampia kanavia myöten. Tarvittaessa viranomaiset antavat myös yleisen vaaramerkin.

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone #1

Sijainti	Äänekoski Areena Pankkari, 2. Kerroksessa
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Paloilmoitin keskuksen vieressä, katso liite kohdekortti
Päivystys	Jatkuva päivystys, Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, 010 524 8331​

Ilmanvaihtokone #2

Sijainti	2. kerros katso liite kohdekortti
Kuvaus	Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Pääovien aulassa oikealla katso liite kohdekortti
Huoltohenkilö	Huuskonen Jarno puh. 040 023 5591
Päivystys	Jatkuva päivystys, Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, 0757580361

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö	Jukka-Pekka Pohjolainen Äänekosken Kaupunki puh. 0206323259 jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Huoltomies	Raine Viander Äänekosken kaupunki / Liikuntapalvelut puh. 0405714134 raine.viander@aanekoski.fi
Turvallisuusasiantuntija	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 0401681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos puh. 0500542112 riskienhallinta@pelastustoimi.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Raine Viander
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1	Joni Nahkala
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1	puh. 0405714134

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Kohteella toimiva henkilökunta / seuran edustaja opastaa.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Vanha Vaasantie 462, ÄÄNEKOSKI
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
• Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Kohteella toimiva henkilökunta / seuran edustaja opastaa.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Kiinteistön parkkialue

Varakokoontumispaikka: Väistötilana / varakokoontumispaikkana Halpahalli

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

• Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
• Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

• Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
• Opasta asiakkaita ja vieraita.
• Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
• Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, puh. 0105248331, päivystys 0105248331
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: IV-konehuone 2.kerros
• Lämmönjakohuone: 2 kerros katso liite kohdekortti
• Sähköpääkeskus: IV-Konehuoneessa 2.kerros

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Yleisen vaaramerkin jälkeen lisätietoa saa myös 112 sovelluksesta.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0105248331).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

OHJEELLINEN VÄESTÖNSUOJAN KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA

Poista suojasta väestönsuojankäytölle tarpeeton tavara.

Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta. Tavarat tulee siirtää joko asukkaiden huoneistoihin tai ulos.

Tarkista, että suojassa on tarvittavat työkalut ja muut tarvikkeet.

Varmistu ovien ja luukkujen toiminnasta sekä tiiveydestä.

Tarkasta varauloskäynnin käyttökelpoisuus. Mikäli varauloskäytävän ulostulo on maanpinnalla, varmista, ettei sen yläpuolella ole esimerkiksi pysäköityjä ajoneuvoja tai muuta tavaraa mikä voisi estää uloskaivautumisen tai varauloskäyntiluukun kokonaan avautumisen.

Kiinnitä suojassa oleva sulkuteltta suojaoven sisäpuolelle kiinnityskehykseensä valmiusasentoon tai varmistu sulkuhuoneen esteettömyydestä.

Tarkasta ilmanottokanavat ja ylipaineventtiilit, ettei niihin ole kertynyt roskia tai vettä. Sulje tiiviisti normaaliajan ilmanvaihtoaukot sulkulaipoilla.

Perehdy ilmanvaihtolaitteiston käyttö- ja huolto-ohjeisiin.

Tarkasta valmistajan ohjeiden mukaisesti laitteiston kunto ja laitteiston osien toiminta. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja nestemäärä.

Tarkasta erityissuodattimen kunto siten, että suodattimen sulkukannet ovat tiiviisti paikoillaan ja ehjät. Erityissuodattimen suojat saa poistaa vasta viranomaisen käskystä.

Tarkasta suojan tiiviys alla mainittujen ohjeiden mukaisesti tai valmistajan ohjeiden mukaisesti (ns. tiiveyskoe).

Tarkasta varavesisäiliöiden määrä ja täytä ne puhtaalla juomavedellä.

Asenna kuivakäymälät oikeille paikoilleen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivakäymälät on voitu suunnitella kiinnitettäviksi erillisiin kiinnitysrimoihin.

Seuraa viranomaisohjeita.

YLEINEN OHJE SUOJAN TIIVEYDEN TARKASTAMISEEN

1. Sulje suojan ovi ja luukut, normaaliajan ilmanvaihto sekä viemärin sulkuventtiili.
2. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja aseta se nolla asentoon.
3. Sulje suojan seinissä olevat ylipaineventtiilit niissä olevista käsikäyttöisistä lukitusruuveista.
4. Sulje ilmanvaihtokoneen paineventtiili käsipyörästä.
5. Tarkasta silmämääräisesti sulkuteltta. Sulkutelttaa ei tarvitse poistaa pakkauksesta.
6. Jos IV-laitteessa on ilmamäärämittarissa ”tiiveys” asento, toimi seuraavasti: käännä vipu tiiveysasentoon. Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta ja avaa paineventtiiliä hitaasti siten, että ilmavirtamittarissa on lukema 150 m3 /h. Tiiveys on riittävä, jos ylipainemittarissa on lukema 100 Pa.
7. Jos IV-laitteessa ei ole ilmamäärämittarin ”tiiveys” asentoa, toimi seuraavasti: Aseta ilmanvaihtolaitteistoon käsikampi ja pyöräytä ilmanvaihtokonetta muutama kierros, jotta öljyt liikkuvat vaihteistossa. Poista koneesta käsikampi. Käynnistä IV-kone painikkeesta, kunnes ylipainemittari näyttää lukemaa 300 Pa. Mikäli 300 Pa ei saavuteta, tulee vuotokohdat etsiä ja tilkitä. Kun 300 Pa on saavutettu, sulje paineventtiili ja sammuta IV-kone. Mittaa kuinka kauan aikaa kuluu 200 Pa -> 50 Pa. Jos paineen laskuun kuluu yli 20 s, tiiveys on riittävä. Jos aikaa kuluu vähemmän kuin 20 s, tulee vuotokohta etsiä ja korjata.

Sisälle suojautuminen

Kun kuulet yleisen vaaramerkin:

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki. Se kuuluu väestöhälyttimistä ja varoittaa ulkona olevaa väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta.

Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. Sisälle suojautumisen toimintaohjeet kotona ja työpaikalla – myös harjoittelua varten Näitä sisälle suojautumisen toimintaohjeita sinun kannattaa myös harjoitella. Ohjeita voi hyödyntää kotona, taloyhtiöissä ja työpaikalla. Kiinnitä huomiota vaiheiden 2, 3, 4 ja 6 lisähuomioihin.

1. Jos olet ulkona tai autossa, siirry heti sisätiloihin. Sulje auton ilmanvaihto tarvittaessa väliaikaisesti.
2. Sulje ovet ja ikkunat. – Työpaikalla automaattisesti avautuvat ovet, saadaanko ne käsikäytölle? Kuka hoitaa, miten?
3. Pysäytä ilmanvaihto. – Kuka, mistä? – Varmista jokaisesta tilasta, että ilmanvaihto katkeaa.
4. Tiedota kaikkia kiinteistössä olevia henkilöitä vaaratilanteen tai harjoituksen alussa ja sen aikana (kiinteistöön voi tulla vaaratilanteen aikana suojautumaan lisää henkilöitä): – ”(Tämä on harjoitus.) Ulkona on vaaratilanne, pysy sisätiloissa. Tässä kiinteistössä on ilmanvaihto nyt pysäytetty. Sisällä olet turvassa.”
5. Tiedota kiinteistössä olevia, kun vaara on ohi. Vaaratilanteen aikana saat tietoa radion ja tv:n kautta.
6. Käynnistä ilmanvaihto. – Kuka, miten ja mistä? – Varmista, että ilmanvaihto käynnistyy kaikissa tiloissa.
7. Tuuleta tilat huolellisesti vaaran mentyä ohi.

Turvallisuuden vuosikello

• Turvallisuuskokous: 1 krt. vuodessa vähintään (Turvallisuusvastaavat) koolle kutsujana toimintayksikönjohtaja.
• Turvakävely henkilöstölle: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Poistumisturvallisuus harjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Sisälle suojautumisharjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Toimintayksikön toiminnasta riippuen tulee järjestää 2 - 5 vuoden välein:

• Alkusammutusharjoitukset (alkusammutus koulutus) henkilöstölle. (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Ensiapukoulutus (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

HUOM!!

Tilojen käyttäjien vastuuhenkilöt esim. urheiluseurat, tukipalveluiden toimittajat tulee myös velvoittaa käymään ja osallistumaan turvallisuuskoulutuksiin, sekä velvoittaa perehdyttämään turvallisuusasiat omalle organisaatiolleen, niille henkilöille, jotka tiloissa toimivat.

Äänekosken Vpk:ta on mahdollista hyödyntää mm. harjoituksien järjestämisessä. Vpk:n hyödyntäminen tukee nuorten harrastustoimintaa taloudellisesti mm.

Muut turvallisuus koulutukset:

Toimintayksikönjohtaja vastaa myös mahdollisista muista lakisääteisten koulutuksien järjestämisestä henkilöstölle, jotka ovat mahdollisesti alakohtaisia.

Turvallisuusasiantuntija Ari Joutsimatka konsultoi tarvittaessa edellä mainittujen asioiden osalta.

Dokumentointi:

Kaikki turvallisuuteen liittyvät koulutustiedot ja harjoitukset tulee dokumentoida sähköiseen pelastussuunnitelma järjestelmään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

112 Suomi mobiilisovellus

112 Suomi -sovelluksen käyttöönotto

1.Lataa maksuton sovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

2.Aseta ikoni puhelimen aloitusnäyttöön niin, että se on nopeasti löydettävissä.

3.Käynnistä sovellus, syötä puhelinnumerosi ja valitse haluamasi kieli (suomi, ruotsi tai englanti).

4.Saat kaikki ominaisuudet käyttöön antamalla luvan sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä on käyttöjärjestelmäkohtaisia eroja. Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.

Hyvä tietää 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuudesta

Vaara- ja viranomastiedotteiden sisällöstä vastaa aina tiedotteen antava viranomainen. Saat uudesta vaara- ja viranomaistiedotteesta äänimerkin sekä ilmoituksen puhelimen näytölle. Kaikki avoimet tiedotteet löytyvät Tiedotteet-välilehdeltä. Puhelinten omat käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa tiedotteiden saamista. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos ei ole antanut sovellukselle lupaa seurata sijaintia tai lähettää ilmoituksia, puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut. Voit säätää tiedotteiden ääniasetuksia sovelluksen kohdassa: Asetukset/ Ilmoitukset. 112 Suomi -mobiilisovellus on turvallisuusviranomaisten suosittelema sovellus. Yksityisyytesi on turvattu. Uudet päivitykset saat päivittämällä sovelluksen

112 Suomi sovellus lyhyesti

Lisätietoa ja Latauslinkki: 112 sovellus

Uimarannan turvallisuus

Pelastusvälineet

Uimarannan vähimmäisvaruste on asianmukainen pelastusrengas, jossa on heittonaru. Pelastusrenkaita on oltava rannalla tunnistettuihin vaaroihin nähden tarpeeksi ja riittävän tiheästi. Sijoita pelastusrengas näkyvälle paikalle veden läheisyyteen.

Valvotuilla rannoilla on oltava lisäksi pelastusvene tai -lauta. Niitä suositellaan myös valvomattomille rannoille. Pelastusvene tai -lauta ei saa olla lukittuna. Rantavalvonnan perusvarustukseen kuuluu lisäksi ensiapupakkaus.

Rakenteiden turvallisuus

Uimarannan rakenteista ei saa aiheutua vaaraa. Uimarannan ylläpitäjän pitää seurata rakenteiden kuntoa ja käyttöä ja pidettävä niistä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa. Viat on korjattava, ja vaarallisiksi muuttuneet rakenteet on poistettava.

Varmista, että laitureiden ja hyppypaikkojen kohdalla veden syvyys on riittävä. Jos vesi ei ole tarpeeksi syvää, varoita siitä ja kiellä hyppääminen laiturilta. Varoituksen pitää olla selkeästi näkyvillä hyppypaikalla. Rannalta tunnistettuihin vaaroihin perustuen hyppääminen on tarvittaessa muutoinkin estettävä, esimerkiksi sulkemalla pääsy hyppytorneihin ilta- ja yöaikaan.

Jos jotain rakennetta ei ole turvallista käyttää tiettynä aikana, esimerkiksi korjaustöiden vuoksi tai valvonta-ajan ulkopuolella, estä sen käyttö tehokkaasti. Pelkkä opastetaululle laitettu ilmoitus laiturin, hyppypaikan, liukumäen tai muun rakennelman käyttökiellosta ei riitä. Varaudu myös ilkivaltaan. Tarkkaile säännöllisesti esimerkiksi laiturien päätyjä ja hyppytornien alastuloalueita veden alla olevien, vaaraa aiheuttavien esineiden varalta.

https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kuluttajille-tarjottavat-palvelut/uinti-ja-muut-vesilajit/uimarannat