Perustiedot

Kiinteistön nimi	Ylipainehalli (AINOLA)
Kiinteistön kutsumanimi	Ylipainehalli
Kiinteistön osoite	Mämmensalmentie 4 44120 ÄÄNEKOSKI
Rakennusten määrä	1
Kiinteistön omistaja	Äänekosken Kaupunki, Tilapalvelu http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/asuminenjaymprist/tilapalvelut/

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Keski-Suomi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 8 minuuttia.

Kiinteistönhoito	Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 010 5248331 päivystys 010 5248331
Sähköntarjoaja	Äänekosken Energia Oy, Sähkö puh. 020 6323800 päivystys 020 6323899
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Äänekosken Kiinteistönhoito, vartiointi päivystys puh. 010 5248331
Kiinteistön vakuutusyhtiö	Pohjola Vakuutus Oy puh. 03 030303 https://www.op.fi
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö	Pohjola Vakuutus Oy puh. 03 030303 https://www.op.fi
Kokoontumispaikka	Liikuntapuiston parkkialue (liikuntapuiston keskimmäisen rakennuksen välissä oleva p-alue, merkitään kyltillä)
Varakokoontumispaikka	Hiihtarin koppi ( Hiihtoalueen huoltorakennus)
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	"kyseessä ylipainehalli ja käytössä ainoastaan lämmityspiiri ei käyttövettä, kelistä johtuen ei kiertoa ensiöpuolella, puutteita: eristykset puuttuu, viritys syksymmällä kun kelit on kohdallaan"
Lämmönjakohuone	Tekninentila
Sähköpääkeskus	Varavoimakone sijoitetaan 8 m päähän rakennuksesta ja sen sisällä olevat polttoainesäiliö sijaitsee varavoimakoneen rungossa, sen alapuolella ja on teräksinen. Viereen tuleva tekninen tila on myös yli 8 päässä.
Varavoimajärjestely	Varavoimakone

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö Ylipainehalli	Jukka-Pekka Pohjolainen Äänekosken Kaupunki puh. 020 6323259 jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava rehtori KYK	Mauri Kangaskesti Äänekosken kaupunki puh. 020 6323060 mauri.kangaskesti@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava ÄKhoy siivousplavelut	Laura Väisänen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 6629057 laura.vaisanen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Liikuntapalvelut – Terveysliikuntaprojektin liikunnanohjaaja	Maria Heikkinen Äänekosken kaupunki puh. 040 1902748 maria.heikkinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Jaana Kiiskinen Äänekosken kaupunki puh. 040 5514016 jaana.kiiskinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Minna Porrassalmi Huiman juniorijalkapallon koordinaattori puh. 040 5514016 minna.porrassalmi@huimajuniorijalkapallo.fi
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Hannu Penttinen Huiman jalkapallojaoston puheenjohtaja puh. 040 5964521 hannu.penttinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Antti Heinonen Huiman juniorijalkapallo puh. 046 8516104 ana78.heinonen@hotmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Joni Kautto Huiman juniorijalkapallo puh. 044 3227391 j.kautto89@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Juha Nyholm Huiman juniorijalkapallo puh. 050 5854727 junyholm@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Mikko Porrassalmi Huima juniorijalkapallo puh. 040 7576348 mikko.porrassalmi@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Mikko Huttunen Huima juniorijalkapallo puh. 040 7253042 mihu1977@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Kati Tuovinen Huima juniorijalkapallo puh. 040 7061235 katsu.tuovinen@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Jani Kaajalahti Huima juniorijalkapallo puh. 040 0429569 kaajis2@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Natalia Lunttila Huima juniorijalkapallo puh. 044 5110182 naxu23@hotmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Janne Nummela Laukaa P09 YJ puh. 040 9388686 jannenummela1975@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Susanna Väisänen Huima P11 puh. 044 5381996 suvaisanen@gmail.com
Turvallisuusvastaava lukio liikunnanopettaja	Erika Forsberg Äänekosken kaupunki puh. 040 0115328 erika.forsberg@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava ylipainehalli	Paolo Corveleyn Huima P11 puh. 040 9388686 corveleyn.paolo@gmail.com
Turvallisuusasiantuntija Ylipainehalli	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos puh. 050 0542112 riskienhallinta@pelastustoimi.fi

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö	Arja-Leena Kriivarinmäki Äänekosken kaupunki puh. 040 0471273 arja-leena.kriivarinmaki@aanekoski.fi
Työsuojeluvaltuutettu	Kari Marjo Äänekosken kaupunki puh. 040 0327961 kari.marjo@aanekoski.fi
Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu	Mia Irtamo Äänekosken kaupunki puh. 040 7788634 mia.irtamo@aanekoski.fi

Tapaturmat

Riskit

• kaatuminen
• liukastuminen
• kompastuminen
• lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
• liikenneonnettomuus
• räjähdys
• sähköisku
• ensiapuvälineitä ei ole
• työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
  • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
  • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
• Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
  • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
• Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

• Ihmisen toiminta
  • huolimaton tupakointi
  • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
  • palo-ovet auki
  • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
• Sähkölaitteet
  • oikosulut
  • rikkinäiset sähkölaitteet
  • siivouskoneen latauspaikka
• Tuhopoltto
  • lukitsematon jätekatos
  • palokuormaa rakennuksen seinustalla
  • jäteastioita rakennuksen seinustalla
• Turvallisuusjärjestelyt
  • sammuttimien tarkastus tekemättä
  • merkkivalokeskuksen huollon puute
• Muut
  • vaaralliset aineet
  • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• savuvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Ihmisen toiminta
  • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
  • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
    • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
    • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
  • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
• Sähkölaitteet
  • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
  • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
  • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
• Tuhopoltto
  • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
• Turvallisuusjärjestelyt
  • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
  • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
  • Poistumistiet on merkitty opastein.
• Muut
  • Ilmanvaihto ja nuohous

Vesivahingot

Riskit

• Ympäristö
  • tulva
  • rankkasade
• Rakenteet
  • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
  • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
  • putkirikko
• Laitteet
  • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Reitti veden pääsululle on merkitty opastein.
• Rakenteet
  • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
    • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
  • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
  • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
• Laitteet
  • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
    • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
    • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

• sydäninfarkti
• diabeettinen sokki
• aivoinfarkti
• aivoverenvuoto
• epilepsia
• pyörtyminen

Seuraukset

• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
• Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
• Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

• radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
• vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
• onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

• säteilysairaudet
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
• Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

• erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

• sähkökatkot
• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
• Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
• Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
• Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
  • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

• Murto
  • rakennuksen tiloihin pääsee valvomatta
• Väkivalta
• Ilkivalta

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Murto
  • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
• Ilkivalta
  • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
  • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
• Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Turvalaitteet

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Sijainti	Poistumistiet
Kuvaus	Ylipainehalli on yhteen kerrokseen rakennettu esteetön tila, jossa on vapaa näkyvyys kaikkiin suuntiin., Hallin ulkokehälle on sijoitettu 6 kpl 1200 mm leveitä sisältä avattavia hätäpoistumistieovia, yksi pyöröovi, yksi inva-ovi sekä 4000 mm leveä huoltotunneli. Hallissa on siis yhteensä yhdeksän reittiä poistumiseen eri tilanteissa.
Keskuksen sijainti	Keskus teknisessä tilassa
Kattavuus	Koko ylipainehalli

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ambulanssi ohjataan: Pyöröovet.
• Ensiaputarvikkeista vastaa: Teemu Rautiainen / Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1868573.

Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:

Tarvike	Sijainti
Ensiapukaappi	Huoltorakennus (vanha)sijainti keskellä liikuntapuistoa
Defibrillaattori	Huoltorakennus (vanha) sijainti keskellä liikuntapuistoa

Paloturvallisuus

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö Ylipainehalli	Jukka-Pekka Pohjolainen Äänekosken Kaupunki puh. 020 6323259 jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava rehtori KYK	Mauri Kangaskesti Äänekosken kaupunki puh. 020 6323060 mauri.kangaskesti@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava ÄKhoy siivousplavelut	Laura Väisänen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 6629057 laura.vaisanen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Liikuntapalvelut – Terveysliikuntaprojektin liikunnanohjaaja	Maria Heikkinen Äänekosken kaupunki puh. 040 1902748 maria.heikkinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Jaana Kiiskinen Äänekosken kaupunki puh. 040 5514016 jaana.kiiskinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Minna Porrassalmi Huiman juniorijalkapallon koordinaattori puh. 040 5514016 minna.porrassalmi@huimajuniorijalkapallo.fi
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Hannu Penttinen Huiman jalkapallojaoston puheenjohtaja puh. 040 5964521 hannu.penttinen@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Antti Heinonen Huiman juniorijalkapallo puh. 046 8516104 ana78.heinonen@hotmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Joni Kautto Huiman juniorijalkapallo puh. 044 3227391 j.kautto89@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Juha Nyholm Huiman juniorijalkapallo puh. 050 5854727 junyholm@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Mikko Porrassalmi Huima juniorijalkapallo puh. 040 7576348 mikko.porrassalmi@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Mikko Huttunen Huima juniorijalkapallo puh. 040 7253042 mihu1977@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Kati Tuovinen Huima juniorijalkapallo puh. 040 7061235 katsu.tuovinen@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Jani Kaajalahti Huima juniorijalkapallo puh. 040 0429569 kaajis2@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Natalia Lunttila Huima juniorijalkapallo puh. 044 5110182 naxu23@hotmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Janne Nummela Laukaa P09 YJ puh. 040 9388686 jannenummela1975@gmail.com
Turvallisuusvastaava Ylipainehalli	Susanna Väisänen Huima P11 puh. 044 5381996 suvaisanen@gmail.com
Turvallisuusvastaava lukio liikunnanopettaja	Erika Forsberg Äänekosken kaupunki puh. 040 0115328 erika.forsberg@aanekoski.fi
Turvallisuusvastaava ylipainehalli	Paolo Corveleyn Huima P11 puh. 040 9388686 corveleyn.paolo@gmail.com
Turvallisuusasiantuntija Ylipainehalli	Ari Joutsimatka Äänekosken Kiinteistönhoito Oy puh. 040 1681011 ari.joutsimatka@aanekoski.fi
Paloviranomainen Keski-Suomi	Tilannekeskus 24/7 Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos puh. 050 0542112 riskienhallinta@pelastustoimi.fi

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Pyöröovet

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Mämmensalmentie 4, ÄÄNEKOSKI
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Pyöröovet

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Liikuntapuiston parkkialue (liikuntapuiston keskimmäisen rakennuksen
välissä oleva p-alue, merkitään kyltillä)

Varakokoontumispaikka: Hiihtarin koppi ( Hiihtoalueen huoltorakennus)

Toiminta kokoontumispaikalla

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Äänekosken Kiinteistönhoito Oy, puh. 010 5248331, päivystys 010 5248331
  • tekniselle isännöitsijälle: Hanna Räsälä, puh. 040 5862943
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: "kyseessä ylipainehalli ja käytössä ainoastaan lämmityspiiri ei käyttövettä, kelistä johtuen ei kiertoa ensiöpuolella, puutteita: eristykset puuttuu,
  viritys syksymmällä kun kelit on kohdallaan"
• Lämmönjakohuone: Tekninentila
• Sähköpääkeskus: Varavoimakone sijoitetaan 8 m päähän rakennuksesta ja sen sisällä olevat polttoainesäiliö sijaitsee varavoimakoneen rungossa, sen alapuolella ja on teräksinen. Viereen tuleva tekninen tila on myös yli 8 päässä.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 010 5248331).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Koronavirusohjeita

Toimintaohjeita omaan arkeensa koronaepidemian aikana saa muun muassa seuraavista paikoista:

• Neuvontaa ja tietoa koronaviruksesta saa valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta numerosta 0295 535 535.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää päivittyvää sivua.
• Suomen hallituksen toimenpiteet löytyvät täältä.
• Terveysneuvontaa kansalaiset saavat omalta terveysasemalta, akuuteissa oireissa oman alueen terveydenhuollon päivystyksestä ja henkeä uhkaavassa tilanteessa hätänumerosta 112.

Kaupassa käynti

Jos tarvitset apua esimerkiksi kaupassa käymiseen tai muiden tarvikkeiden hakemiseen, voit pyytää apua naapureiltasi:

• viemällä lapun ilmoitustaululle (jätä yhteystietosi ja asuntosi numero)
• tai kiinnittämällä lapun oman asuntosi ulko-oveen
• laittamalla viestiä yhtiön viestintäkanavaan (esim. Facebook-ryhmä)
• yhtiö voi myös lisätä alla olevien linkkien kautta löytyviä naapuriapu-listoja ilmoitustalulle
  • Tulostettava ilmoittautumislista taloyhtiön ilmoitustaululle
  • Tulostettava valmisviesti naapuriavun tarjoamiseen (viesti kuudella kielellä)

Viruksen leviämistä voi yrittää estää lähettämällä kauppalistan viestillä tai soittamalla. Ostokset voi jättää avun tarvitsijan oven taakse niin, että ilmoittaa kauppakassin tuomisesta esimerkiksi soittamalla tai lähettämällä viestin. Kädet pitää muistaa pestä kunnolla, kävipä kaupassa tai vastaanottipa rahaa tai ruokakassin.

Alla on listattuna THL:n tietoja ja ohjeita koronavirukseen liittyen.

Koronaviruksen oireet

Koronaviruksen oireet ovat yleensä lieviä.

Jotkut ihmiset ovat saaneet vakavampia oireita. Heillä on yleensä ollut jokin muu sairaus, kuten astma tai sydänsairaus.

Koronaviruksen oireita ovat

• korkea kuume
• lihassärky
• yskä
• hengenahdistus
• väsymys

Sairastaminen

Jos oireesi ovat lieviä, sairasta kotona.

Soita omaan terveyskeskukseesi, jos

• oireesi jatkuvat kauan
• oireesi muuttuvat vakaviksi
• sinulla on hengenahdistusta

Jos olet sairas tai sinulla on lieviä oireita, pysy kotona. Älä mene sairaana töihin. Älä vie sairasta lasta päiväkotiin tai kouluun.

Näin estät virusta leviämästä

Jokainen voi tehdä asioita, jotka estävät koronaviruksen leviämistä.

Hyvä hygienia on paras tapa ehkäistä koronaviruksen ja kaikkien muidenkin virusten leviämistä.

• Pese kädet usein huolellisesti vedellä ja saippualla.
• Jos et voi pestä käsiäsi, käytä käsidesiä.
• Suojaa suusi, kun yskit tai aivastat. Käytä esimerkiksi nenäliinaa tai hihaa. Älä yski tai aivasta kämmeneesi.

Muista myös nämä asiat arjessasi:

• Pysy mahdollisimman paljon kotona.
• Vältä kättelyä. Keksi muita tapoja tervehtiä ystäviäsi.
• Pysy ainakin metrin päässä henkilöstä, joka yskii tai aivastaa.
• Tee etätöitä, jos se on mahdollista.
• Vältä suuria tapahtumia ja harrastusryhmiä.
• Älä vieraile yli 70-vuotiaiden ihmisten luona, sillä he kuuluvat riskiryhmään. Pidä yhteyttä esimerkiksi puhelimella.

Käyttö / huolto-ohjeet / viikko ja päivittäis tarkastukset!

Äänekosken ylipainehalli

Käyttö ja huolto ohjeet

1. Hallin rakenne

1.1.Ulkokangas

Ulkokankaan merkitys on ottaa hallin sisäisestä paineesta kankaaseen ja siitä perustukseen johtuvat voimaan vastaan ja kantaa halli.

Kangas pn PVDF fluorilakattu kangas, sen paino 1.150g/m2.

Kankaassa on ns. low-wick käsittely, mikä estää kosteuden kapilloitumisen pohjakudokseen ja näin pitää kankaan tasalaatuisena.

Kangas on palosuojattu B s2 d0.

Kangas on sidottu perustuksen sokkeliin U-teräksin, mitkä on pultattu 1m välein kemiallisin ankkurein.

1.2. Sisäkangas

Sisäkangas on ulkokangasta kevyempi, 730g/m2. Sen tarkoitus on toimia eristävänä rakenteena. Se on käsitelty low-energy pinnotteella. Palosuojaus B s2 d0. Sisäkangas on kiinnitetty ulkokankaaseen remmein mitkä roikuttavat sisäkankaan pitäen n. 20-30cm ilmaraon kankaiden välissä.

Sisäkankaan helmassa on pieniä ilmareikiä, joiden tarkoitus on päästää ilma kankaiden väliin pitäen ilmavälissä saman paineen kuin hallin sisätilassa.

2. Valaistus

Hallin valaistus on toteutettu epäsuoralla LED-valaistuksella Easyledin Bubo 514W heittimin. Kummallakin hallin pitkällä sivulla on 24 heitintä.

3. Ohjauskeskus

Ohjauskeskus valvoo ylipainehallin seuraavia toimintoja;

• ilmanohjaus
• lämmitys
• varapuhallin
• sähkökatkokset
• sisäinen ja ulkoinen paine, tuuli ja hallin paine

Hallin ohjauskeskuksesta voidaan säätää tuloilmakoneen paluukanavan automaattisen ohjauspeltien asentoa, sekä taajuusmuuttajin puhallinmoottereiden kierroksia ja näin ylläpitää haluttu paine normaalissa sääolosuhteessa.

Säätöautomatiikka nostaa hallin sisäisen paineen asetettuun korkeampaan tasoon, sään muuttuessa tuuliseksi.

4. Hallin ylläpito

Ylipainehalli on turvallinen ja hyvin varmatoiminen rakennelma, mutta se edellyttää jatkuvaa seurantaa ja eri toimintojen testausta säännöllisesti.

4.1.

Tarkista säännöllisesti hallin katteet ja mikäli ne ovat ilkivallan tai vahingon takia vaurioituneet, on vauriot paikattava PVC-kankaalla.

Hyvin pienet vauriot voi väliaikaisesti korjata käyttämällä sopivaa teippiä kunnes vaurio on korjattu PVC- kankaalla.

Suuremmat vauriot voi hätäpaikata käyttämällä sopivan kokoista PVC-kankaan palaa ja teippaamalla se kiinni hallin vauriokohdalle.

PVC-kankaan varsinainen korjaus tehdään lämpöpuhaltimella sekä rullatelalla. Suuremmissa vaurioissa on syytä käyttää korjaukseen perehtynyttä yritystä.

4.2.

Mikäli huoltotunnelia käytetään mm. tavaran tai nosturin sisään tuontiin halliin avataan vain yksi ovi kerrallaan ja kun se on suljettu asianmukaisesti voidaan avata toinen ovi.

Huoltotunneliin kuljetaan sen kyljessä olevasta käyntiovesta ja tunnelista poistutaan samaa kautta.

Varauloskäyntiä ei saa avata kuin vain hätätapauksessa. Ovien kunto ja salpojen asennot tulee tarkistaa päivittäin.

4.3.

Tarkista kerran viikossa ovien ympäryskaapelien kunto ja tiukkuus.

Tärkeää on että kaapelien pvc-kanavat ovat kunnossa, niissä ei saa olla vaurioita. Jos on niin välitön yhteys hallitoimittajaan.

4.4. Tarkista päivittäin:

• lumi ei peitä korvausilman ilma-aukkoja
• lumi ei peitä varapuhaltimen ilma-aukkoa
• puhallinmoottorit käyntikunnossa
• puhallinmoottoreilla normaali käyntiääni
• vakiopaineensäätö toiminnassa
• palaako automaatiokeskuksen LCD-näytössä hälytysvalo ja jos niin selvitä syy ja kuittaa hälytys
• kaukolämpö toiminnassa
• varauloskäyntien ovet ovat kunnolla suljetut ja poistumisvalot kunnossa
• huoltotunnelin ovet ovat kunnolla suljetut
• lumi- ja tuuliautomatiikat ovat toiminnassa
• varavoimakone on valmiudessa
• hallin LED-heittimet ja niiden ripustus on kunnossa

4.5. Tarkista viikottain

• testaa varavoima sulkemalla sähköntulo ohjauskeskukseen, anna varavoiman käydä n. 10 minuuttia
• varavoiman akun lataustoiminto on päällä
• varavoiman polttonestetankki on täynnä
• hallin pvc-kankaiden kiinnitykset U-, ja L-rautoihin kunnossa

4.6. Kova tuuli

• jos tuuli ylittää raja-arvon 15 m/s , nosta peruspaine n. 300pa
• myrskutuulessa 20 m/s ja yli nosta paine 350-400pa.
• yli 15 m/s keskituuli tai puuskatuuli säätilassa tulee arvioida suljetaanko halli käytöstä.

4.7. Kova lumentulo

• erittäin kova lumentulo voi aiheuttaa hallin katteen painumista alaspäin ja hallin paine tulee nostaa n. 400pa tasoon
• on tärkeää seurata sääennusteita ja nostaa hallin peruspaine ajoissa
• tuuli ja voimakas räntäsade saattaa aiheuttaa lumen kerääntymisen hallin katteen tiettyyn kohtaan, jolloin vaara on että raskas lumi painaa hallin katetta alaspäin, lisää tällöin paineet aina 400 ja yli tarvittaessa sekä nosta hallin lämpöä
• hallin reunoihin kerääntyvä lumi tulee poistaa säännöllisesti
• hätäpoistumisteiden eteen kerääntyvä lumi tulee poistaa säännöllisesti, samoin niiden ja pääsisäänkäynnin katolle kerääntyvä lumi tulee poistaa
• runsaan lumisateen aikana on syytä aina harkita hallin sulkemista

4.8. Hallin katteen väliaikainen laskeminen

• hallin katteita ei koskaan tule laskea tuulisella säällä
• laske hallin katteet pysäyttämällä tuloilmakoneen moottorit ja anna katteiden laskeutua rauhallisesti alaspäin
• älä laske hallia avaamalla varauloskäyntejä tai huoltotunnelia, nopea paineenmuutos saa aikaan voimakkaita virtauksia hallin sisällä, ja on vaara että lamput tai kankaiden kiinnitykset särkyvät

4.9. Painesäätö

Automaatioon on asetettu hallin sisäiselle paineelle alin raja-arvo. Mikäli hallin sisäinen paine laskee tämän arvon alapuolelle, anturi antaa ohjauskeskukselle käskyn käynnistää varapuhallin. Jos nostat hallin sisäistä painetta esimerkiksi lumikuormatilanteessa, nosta myös ala raja-arvoa n. 30pa alle käyttöarvon. Tarkista säännölisesti hallin paineanturit, mitkä sijaitsevat pääoven sisäseinässä että ne toimivat moitteettomasti.

4.10. Tuloilmakone

Tuloilmakone Fläktwoods on varustettu ilman ohjausta säätävillä sälesäätöpelleillä sekä taajuusmuuttajakäyttöisillä puhaltimilla.

Tarkista säännöllisesti sälepeltien ja puhaltimien toiminta.

Jos pelleissä tai puhallinmoottoreissa mekaanisia tai muita ongelmia, ota välittömästi yhteys hallin toimittajaan sekä paikalliseen IV-firmaan.

Vaihda suodattimet kun suodatin painemittari näyttää 200pa

4.11. Varapuhallin

Varapuhallin Miravent sijaitsee ulkona teknisen tilan vieressä. Tarkista että sen tuloilmapuolen sälepelti on kunnossa ja että se ei vuoda ilmaa.

Jos havaittavissa vuotoja tai pelleissä vikoja ota heti yhteys hallitoimittajaan tai IV-idea/Reiman.

YHTEYSTIETOJA:

Hallin toimittaja

Oy Polarhall Scandinavia Ab/Vepe Oy Peltonen 050- 4653495/ Antti Vihavainen

Automaatio ja sähkötyöt Sähköpalvelu Juha Palonen, 0400-646218

IV-työt IV-idea Oy , Tuure Reiman 040-7796725

Putkityöt LVI-Lape Oy, Tero Launonen 040-8487496

Onnettomuusskenaariot hallissa

3 Hallin käyttötilanteissa voidaan tunnistaa seuraavat onnettomuusskenaariot jotka edellyttävät poistumista:

3.1 Sääolosuhteet muuttuvat nopeasti ja vaativat hallin ylipaineistamista

• Halli on mitoitettu toimimaan sääolosuhteiden mukaisesti säädettävällä ylipaineella painealueella 200...400 Pa.
• Mikäli sääolosuhteista johtuen paine laskee säädetyn alapuolelle tai vastaavasti paine joudutaan nostamaan yli käyttöalueen, tulee halli tyhjentää hallitusti käyttäjistä ja yleisöstä.
• Paine muutoksista käyttöalueen ulkopuolelle tulee halliin vilkkuvalo ja äänihälytys, jolloin käyttäjien tulee poistua hallista.

Tilanteessa ei ole vaaraa ja ruuhkattomaan poistumiseen on runsaasti aikaa.

3.2 Halliin syntyy repeämä esim ilkivallan johdosta

Hallin kalvorakenne on kaksinkertainen pvc-kalvo, joiden välissä on noin 300 mm ilmatasku.

Mikäli ilkivallan tekijä viiltää tai muuten vaurioittaa kalvoa, halliin syntyy massiivinen vuoto ja halli laskeutuu noin 10 minuutin kuluessa vuodon syntymisestä.

Kyseisessä skenaariossa on henkilöillä riittävästi aikaa poistua hallista.

3.3 Hallissa syttyy rajoittunut tulipalo

Hallissa ei saa säilyttää mitään palokuormaa ja vähäisen palokuorman muodostavat vain liikuntaharjoituksissa käytetyt urheiluvälineet ja vaatteet.

Mikäli hallissa syttyy palonalku, se on hyvin rajoittunut, eikä pysty vaurioittamaan kantavaa kalvorakennetta.

Savunmuodostuksen vuoksi hallista on syytä poistua hyvässä järjestyksessä ja kyseisessä skenaariossa on henkilöillä riittävästi aikaa poistua hallista.

3.4 Sähkökatko tai puhaltimien vikaantuminen hallissa

Hallin ylipainetta ylläpidetään sähköverkkoon kytketyillä kahdella erillisellä puhaltimella. Sähkökatkojen varalta puhaltimien toiminta on varmistettu akkukäynnisteisellä diesel-generaattorilla.

Puhaltimien mitoitus on tehty sillä periaatteella, että yksikin puhallin riittää pitämään hallissa riittävän käyttöpaineen normaalitilanteessa.

Sähkökatkon tai yksittäisen puhaltimien vikaantumisen vuoksi hallista ei tarvitse poistua muuten kuin kohdissa 3.1...3.3 mainituista syistä.

Vuosittain toistuvat turvallisuusasiat

• Turvallisuuskokous: 1 krt. vuodessa vähintään (Turvallisuusvastaavat) koolle kutsujana toimintayksikönjohtaja.
• Turvakävely henkilöstölle: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Poistumisturvallisuus harjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Sisälle suojautumisharjoitus: 1 krt. vuodessa vähintään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Toimintayksikön toiminnasta riippuen tulee järjestää 2 - 5 vuoden välein:

• Alkusammutusharjoitukset (alkusammutus koulutus) henkilöstölle. (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).
• Ensiapukoulutus (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Äänekosken Vpk:ta on mahdollista hyödyntää mm. harjoituksien järjestämisessä. Vpk:n hyödyntäminen tukee nuorten harrastustoimintaa taloudellisesti mm.

Muut turvallisuus koulutukset:

Toimintayksikönjohtaja vastaa myös mahdollisista muista lakisääteisten koulutuksien järjestämisestä henkilöstölle, jotka ovat mahdollisesti alakohtaisia.

Turvallisuusasiantuntija Ari Joutsimatka konsultoi tarvittaessa edellä mainittujen asioiden osalta.

Dokumentointi:

Kaikki turvallisuuteen liittyvät koulutustiedot ja harjoitukset tulee dokumentoida sähköiseen pelastussuunnitelma järjestelmään (Vastuu toimintayksikönjohtajalla).

Tärkeät yhteystiedot

Hallin toimittaja

Oy Polarhall Scandinavia Ab/Vepe Oy Peltonen 050- 4653495/ Antti Vihavainen

Automaatio ja sähkötyöt Sähköpalvelu Juha Palonen, 0400-646218

IV-työt IV-idea Oy , Tuure Reiman 040-7796725

Putkityöt LVI-Lape Oy, Tero Launonen 040-8487496

Käyttäjäohjeistus

YLIPAINEHALLIN KÄYTTÄJÄOHJEISTUKSIA Maksimihenkilömäärä 120 henkilöä Yleinen hälytysnumero 112

OVIEN KÄYTTÖ

• Pyöröovi: Käytä sisään tullessasi ja poistuessasi pyöröovea. Kulje rauhallisesti.
• invaovi = pyöröoven vieressä oleva lehtiovi Invaovea ei saa pönkätä auki!

Invaovi on tarkoitettu vain pyörätuolikäyttöön ja hätäpoistumistieksi.

Halli on ylipainehalli, jonka vuoksi ulkoilman ja sisäilman ilmanpaine on erilainen, joten pyöröovessa vauhdikkaasti liikkuminen tai lehtioven avaaminen yhtaikaa synnyttää hetkellisesti voimakkaan ilmanpaineen oviaukkoon.

Huoltotunnelia on vain huoltomiehillä lupa käyttää.

VALOJEN KYTKEMINEN

Valokytkin on sisätilassa pyöröoven ja lehtioven välissä. Sytytä haluamallesi kenttäpuoliskolle valo joko kytkimestä A tai B. Sammuta valo lähtiessäsi.

• Sytytys = Paina vihreää kytkintä 3-5 sek
• Sammutus = Paina mustaa kytkintä 3-5 sek
• Himmennys = Kytkimen alla olevista portaattomista säädetään kirkkautta

HÄLYTYSVALO ja -ÄÄNI

Mikäli pyöröoven viereinen punainen valo hälyttää ja kuuluu äänimerkki, se on merkki ilmanpaineen muutoksesta ja tarpeesta poistua hallista.

• Kerää tavarasi ja siirry rauhallisesti pyöröoven kautta ulkotiloihin.
• Noudata joukkueenjohtajasi/valmentajasi ohjeistuksia.
• Ulos siirrytään ensisijaisesti 1) pyöröovesta, lisäksi 2) lehtiovesta.

HÄTÄPOISTUMISTIET

Hätäpoistumisteitä on lupa käyttää vain hätätilanteessa!

• Esimerkiksi kupolin katon muoto on lumitaakan vuoksi painunut äkillisesti ja kankaassa on suuri 4 x 5 m reikä
• Jätä hätäpoistumisteiden ovet avoimeksi

JÄRJESTYS

Jätä tila seuraavalle sen alkuperäismuodossa: isot maalit lyhyissä päädyissä, 8v8 maalit ja pikkumaalit pitkillä reunoilla, syöttöpenkit reunoilla poissa pelialueelta.

MAALIEN SIIRTO

Mikäli maaleja on tarve siirtää ottelun ajaksi ulos, sovi tästä ennakkoon kenttätyöntekijöiden kanssa.

TAVAROIDEN SÄILYTYS HALLISSA / PUKUSUOJISSA

Paloviranomaisen määräyksestä hallissa ei saa säilyttää ylimääräistä palokuormaa. Välttämättömien tavaroiden säilytys tapahtuu pukuhuonerakennuksen varastotilassa. Hallin rakenteisiin kuten pressukankaaseen ei ole lupa kiinnittää tai ripustaa tavaroita. Omat välineet ja tarvikkeet hallilla/pukusuojissa: Sovi asiasta liikuntahallinnon kanssa.

ROSKAT

• Jokainen käyttäjä/joukkue kerää omat tavarat ja roskat jälkeensä.
• Tapahtumien, otteluiden ja turnausten päätteeksi järjestäjä vie roskat hallin ulkopuolella olevaan suureen jäteastiaan.

PELASTUSTIE JA PAIKOITUS

• Ylipainehallin ympäri kulkeva väylä on pelastustie, ajoneuvojen pysäköinti alueella kielletty!
• Autoille ovat käytettävissä Liikuntapuiston p-alueet. Anna vierasjoukkueille toistaiseksi osoitteeksi Römminkatu 22, niin navigaattorikin ymmärtää sen.
• Pysäköi polkupyörät niille osoitetuille paikoille

OHJAAJAN / KÄYTTÖVUORON VASTAAVAN VELVOLLISUUDET

• Varauksen tehnyt yhdistys huolehtii, että jokaisen ryhmän vastuuhenkilö on saanut perehdytyksen ylipainehallin käyttöön ja toimintaan
• Ohjaajan tehtävänä on huolehtia, että käyttäjäohjeistuksia noudatetaan ja ryhmän jäsenet ovat tietoisia turvajärjestelyistä, antaa tiedoksi mahdolliset puutteet tai korjaustarpeet liikuntapalveluille
• Huolehtii oman ryhmänsä hallitusta poistumisesta evakuointitapauksissa

PRESSUILLA KIIPEILY KIELLETTY

• Se on vaarallista ja aiheuttaa äkillisen ilmanpaineen vaihtelun.

LUMEN AIKAAN

• Tarkkaile lumiseen aikaan kuplan ulkomuotoa. Mikäli havaitset siinä huomattavasti normaalista poikkeavaa laskeumaa tai muovissa repeämää, ilmoita asiasta päivystykseen.
• Varo pressuilta putoavaa lunta! Se tulee vauhdilla ja laskeutuu pitkälle.

TIEDOTUS

• Äkilliset tiedotukset lähetetään liikuntahallinnosta vuoron vastaaville txt/puhelu.
• Esimerkiksi huollon, tuulen tai lumikuorman vuoksi sulkemiset ilmoitetaan vuoron vastaaville, tiedotus myös tulevilla Ylipainehallin verkkosivuilla, viedään tiedote ulko-oveen (päiväaikaan) ja lähetetään Huiman sisällä Whatsup-ryhmätiedote.

HUOLTOPYYNNÖT

• Huolto - Liikuntapuiston numero 040 186 7296 • Huolto – päivystys 075 758 0361 • Ei-kiireelliset / Liikuntahallinto 040 551 4016

112 Suomi mobiilisovellus

112 Suomi -sovelluksen käyttöönotto

1.Lataa maksuton sovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

2.Aseta ikoni puhelimen aloitusnäyttöön niin, että se on nopeasti löydettävissä.

3.Käynnistä sovellus, syötä puhelinnumerosi ja valitse haluamasi kieli (suomi, ruotsi tai englanti).

4.Saat kaikki ominaisuudet käyttöön antamalla luvan sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä on käyttöjärjestelmäkohtaisia eroja. Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.

Hyvä tietää 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuudesta

Vaara- ja viranomastiedotteiden sisällöstä vastaa aina tiedotteen antava viranomainen. Saat uudesta vaara- ja viranomaistiedotteesta äänimerkin sekä ilmoituksen puhelimen näytölle. Kaikki avoimet tiedotteet löytyvät Tiedotteet-välilehdeltä. Puhelinten omat käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa tiedotteiden saamista. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos ei ole antanut sovellukselle lupaa seurata sijaintia tai lähettää ilmoituksia, puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut. Voit säätää tiedotteiden ääniasetuksia sovelluksen kohdassa: Asetukset/ Ilmoitukset. 112 Suomi -mobiilisovellus on turvallisuusviranomaisten suosittelema sovellus. Yksityisyytesi on turvattu. Uudet päivitykset saat päivittämällä sovelluksen

112 Suomi sovellus lyhyesti

Lisätietoa ja Latauslinkki: 112 sovellus